Tasan viikko enää jouluun! Joulukuuhan katoaa ihan silmissä. Olen lukenut lähiaikoina pari tällaista kuvitelmaa, missä muutetaan hevonen ihmiseksi ja kerrotaan sitten minkälainen tämä olisi. Joten tässä minun kuvitelmani Ainosta.
Ajattelen Ainon innokkaana ja iloisena naisena. Hänellä olisi kauniit mustat hiukset ja suuret herttaiset silmät. Nuoresta iästä huolimatta hän on saanut pojan nimeltä Arttu. Vaikka hän esittää hankalasti tavoiteltavaa ulkokuoren alla piilee fiksu, temperamenttinen luonne, joka on aina innokkaana kokeilemassa uusia asioita vaikka ne pelottaisivat ja jännittäisivät häntä.
Vaikka Aino on hieman pyöreähkö, hän on reipas ja tykkää käydä lenkeillä. Pikku pirun takana kuitenkin lymyää kultainen sydän. Hän tietää milloin ilahduttaa tai lohduttaa ystävää ja osaa tuoda usein hymyn toisten naamalle.
Lempiruokia on monia, mutta herkuista hän rakastaa porkkanakakkua ja omenajäätelöä. Hän tykkää kaikista vuodenajoista eikä osaa valita lempparia, mutta kura kelille hän haluaa kumisaappaat ja niiden kanssa yhteensopivan takin päälle tai hän ei liiku askeltakaan pihalla.
Maanantaisin hän niin täynnä energiaa viikonlopun jäljiltä ettei meinaa pysyä paikallaan! Tasapainon kanssa hänellä on vielä vähän harjoiteltavaa, nimittäin yhdellä jalalla seistessä hän meinaa horjua ja samoin jos hän pyörähtelee liikaa.
Jouluna Aino mielellään pitää tonttulakkia ja pikkujoulujen kilpailuissa pitää aina voittaa vaikka se tarkoittaisi likaista peliä. Myöhässä olemisesta ei tarvitse huolestua, koska Aino kiirehtii vaikka juoksujalkaa ajoissa paikalle.
Tässä on minun mielikuvitus Ainosta ihmisenä, osaatko kuvitella oman suosikki hevosesi ihmisenä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti