sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Jouluaatto, luukku 24


Valitettavasti tänään on viimeinen joulukalenterin luukku eikä päivittäin enää tule luukkuja, mutta ei anneta sen silti romahduttaa joulufiilistä nimittäin... tänään on JOULUAATTO! 


  
Tänään ihanien jouluisten kuvien seassa tulee myös olemaan ig kyselyni vastaukset ja kuka minä olen 5 sanalla kavereiden suusta ihan niin realistisena kuin olla. Perinteiset joulukuvat piti noiden pikku ipanoiden kanssa ottaa myös tänään ja ne onnistuivat ihan kivasti! Ruusa ehkä näyttää vähän surulliselta kun sain poronsarvet eikä tonttuhattua, mutta Viuhti on oikein suloinen! :) Aamu alkoi  Ainon kanssa joulumaastolla ilman satulaa ihanissa maisemissa ja porukassa, siitä lisää ig:ssä.


En sano kuka sanoi minkäkin vaan he saavat sitten itse lukea omasta täältä :) Pyysin paria kaveria tai oikeastaan snäppini bf-listoilla olevia sanomaan 5 sanaa ja 2 lausetta (ei pakollinen) ihan honest eli rehellisesti ja suoraan. Ja te jotka nää laitoitte varmaan tunnistatte itsenne niin mun sydän kirjaimellisesti suli teidän vastauksista, että kiitos että mulla on noin ihania ystäviä ja tässä oli vasta pari niistä <3


-ihana, luotettava, positiivinen, kiltti ja aito.
-kaunis, hauska, positiivinen, hyvä kuvaamaan ja ihana.
-yritteliäs, avulias, luotettava, hauska ja kärsivällinen. Meijän valkkuporukka/tunti olisi vajaa ilman sua ja juttujas. Uskallat ottaa haasteita vastaan ja vaikka välillä olisikin alamäkiä löydät kaikesta aina jotain positiivista!
-nätti, hoikka, pitkä, hyvä kamu ja johtajan asenne.
-iloinen, urheilullinen, nauravainen, ystävällinen sekä mukava.


Ig-kyselyn vastaukset:
1. Minä vuonna oon syntynyt? -03 eli oon nyt 8. luokalla
2. Kuinka monissa kilpailuissa olin tänä syksynä Ainon kanssa? - 4-5. Kenttäkilpailut, seurankoulu- ja estemestaruuden ja penny&friends kisat. Eli Aino on käynyt 4 kilpailuissa ja se on meidän yhteinen score myös.
3. Talli millä kävin ennen Aulangolle siirtymistä? -Alaspään tallilla, siitä voi lukea enemmän mun maaliskuun storytime postauksista.
4. Minkä rotuinen Liina oli? - Liina oli väriltään voikko ja rodultaan ihana suomenhevonen.
5.Minkä värinen mun kisatakki on? -Se on mariininsininen.
6. Käytänkö ratsastaessa saappaita vai jodhpureja ja chapseja? -Jodhpureja ja chapseja, mutta joissain kuvissa ne näyttävät saappailta, koska sopivat niin hyvin yhteen. Omistan kyllä saappaat, mutta ei vain ole tullut käytettyä.
7. Hevonen jolla kisasin ennen Ainoa? -Joukohan se.
8. Onko Ainolla merkkejä jaloissa tai päässä tai muualla? -Ei, ole. Ei merkin merkkiä.
9. Mitä muuta harrastan ratsastuksen lisäksi? -Tämä oli kompakysymys nimittäin harrastan kaikkia vaihtoehtoja :D


Muistakaa, että joulussa ei ole kyse lahjoista vaikka niitä kuinka paljon halutaan vaan yhdessä olosta ja tekemisestä. Jos muun muassa ystävyys on kiinni jostain materialismista, ei se ole ystävyyttä. Ystävä on ystäväsi ilman mitään lahjoja :)


Olkaa valppaina saatan pitää useamminkin kyselyitä igeen tarinassa nyt kun kerran innostuin :D
Hyvää joulua!
God jul!
Wesołych Świąt!
Joyeux Noël
Feliz Navidad!

Ninja

Romahtamisvaarassa piparkakkutalo, luukku 23


LOMA! Nyt on viimein tullut se odotettu päivä eli ensimmäinen päivä JOULULOMAA. Koulun syyslukukausi on naputeltu pakettiin ja todistus on kourassa, joten nyt on aikaa ottaa ilo irti joulusta ja rakentaa piparkakkutalo! Viime vuoden hieno piparkakku postaus tosi tuhoutui, kiitos blogger, mutta liitin sinne silti pari onnistunutta kuvaa siitä, tekstiä en jaksanut uusia koska takahampaita kiristeli niin paljon sen jälkeen :D







Tänä vuonna en kuvannut "rakentamisvideota", mutta otin vaihe-vaiheelta kuvia ja lopputulos kuvia yms. ja tosiaan unohdin ihan kokonaan tallista takaseinän! Se ei silti haitannut, koska ainakaan talli ei nyt näytä ahtaalta ja kopperoiselta, kun siinä on puoliväliin ylettyvä tiiliseinä :)





Huomiseen! Ps. Näitkö uuden jouluisen bannerin?

Ninja

lauantai 23. joulukuuta 2017

Kuvahaasteen tulokset, luukku 22


Kaksi päivää aattoon! Jännittävä ensimmäisen luukun haaste tulee päätökseen minun kantilta ja nyt on lopputulosten aika. 


Yhdistelin vähän kuvia, koska en vain yksinkertaisesti saanut valoisaa aikaa riittämään ja unohdin ennen lomaa niitä räpsiä... Pari olen jo postauksien yhteydessä laittanut, mutta laitan ne silti uudestaan :)

1. Höyryävän kuumasta juomasta & 11. lämpimästä pukeutumisesta



2. Joulukoristeesta tai kuusen koristelusta

3. Tuoreista pipareista ja glögistä

4. Kuva hetkestä, joka tuo mieleen paljon muistoja

6. Tonttulakkisesta eläimestä

7. Joululahjaostoksista tai ostoksilta

8. Mukavasta hetkestä

9. Talvisesta ulkoaktiviteetistä

10. Joulukorteista valmiina postitukseen

12. Red and White +14. Joululahjoista

13. Säihkyvää ja kimaltelevaa +14. Joululahjoista

Eli mulla jäi siis 5 (hyvästä joulu elokuvasta) ja 15 (jouluherkuista) ottamatta. Huomisen luukku voitaisiin tosi laskea 15, mutta se on vähän myöhään:D Onnistuin mielestäni ihan hyvin ja kuvia on paljon erityyppisiä, osa puhelimella ja osa kameralla. Minkälaisia otoksia sinä sait?
Huomiseen!

Ninja

torstai 21. joulukuuta 2017

Tallipäivä, luukku 21


Heippa! Tänään pääsette mukaani tallille vähän touhuamaan, joten eiköhän jatketa suoraan luukkuun? 


Tein igseen kyselyn, että kumman haluatte ja tällä kertaa tallipäivä- video sain hitusen verran enemmän ääniä kuin iltatalli- video. Joten tänään luukussa on tekemäni kooste tiistaista ja lauantaista, jolloin olin tallilla. 
. Lauantaina oli heppakerhojen vetoa ja leivottiin vähän pipareita tyttöjen kanssa sen jälkeen. Myöhemmin pesin myös kaikki Ainon kamat ja putsasin harjat, minun mielestä lauantai on paras päivä siihen, koska sunnuntaina hevosilla on vapaa ja varusteet saavat olla ihan rauhassa. Tiistaina oli normaali koulutunti, josta löydät varmasti tietoa igstä koska päivittelen sinne aina tuntien jälkeen. Joten olkaa hyvä ja nauttikaa videosta!


Huomiseen! Mikä on teidän lempi kohtanne videosta? Itse tykkään kohdasta 3.15 :)

Ninja

Pohkeenväistöä kohti, luukku 20


Heippa! Kaikki ovat varmaan joskus hevospiireissä tai tallilla kuulleet sanan "pohkeenväistö"? Joten nyt kerrataan muistia ja kerrotaan niille joille tämä on osittain vierassana, mitä se oikeasti on!


Pohkeenväistö on klassinen irrottava kouluratsastusliike, joka voidaan suorittaa kaikissa kolmessa kouluratsastuksen perusaskellajissa (käynti, ravi ja laukka). Pohjetta väistävä hevonen astuu sisäsivunsa jaloilla ristiin ulkosivunsa jalkojen eteen. Tällöin ratsukko liikkuu samanaikaisesti eteen ja sivulle. Se parantaa hevosen tasapainoa ja notkeutta ja samoin ratsastajan istuntaa ja apujen hallintaa.

Kouluratsastussääntöjen kohdassa 211.  pohkeenväistöstä lukee näin:
1. Pohkeenväistön tarkoituksena on kehittää hevosen kuuliaisuutta ja ratsastajan eri apujen keskinäistä vaikutusta hevoseen.
2. Liike suoritetaan käynnissä tai harjoitusravissa. Pohkeenväistössä hevonen liikkuu rungostaan suorana sen verran liikkeen suunnasta poispäin asetettuna, että ratsastaja näkee sen sisäsilmäkulman ja sieraimen reunan. Sisäpuoliset jalat astuvat ristiin ulkopuolisten editse.
Pohkeenväistö voidaan ratsastaa lävistäjällä, jolloin hevosen tulee olla mahdollisimman yhdensuuntainen pitkän sivun kanssa kuitenkin niin, että etuosa hieman johtaa liikettä. Eteenpäinpyrkimyksen, tempon ja tahdin on säilyttävä. Jos pohkeenväistö suoritetaan pitkällä sivulla tai keskihalkaisijalla, hevosen tulee liikkua noin 35 asteen kulmassa ratsastettavaan tiehen nähden.


Pohkeenväistö on siis sivuttaisliike, jossa hevonen edestä (ja takaa) katsottuna astuu jaloillaan ristiin ja etenee samalla haluttua linjaa pitkin eteenpäin. Liikkeellä sanotaan olevan voimisteleva vaikutus.

Pohkeenväistössä huomaa hevosen:

Koulutusta
Pohkeenväistö mittaa hevosen saamaa koulutusta - se vastaa annettuihin apuihin kevyesti ja viiveettä. Vain hevonen, joka on opetettu selkeästä signaalista selkeään toimintaan, astuu vaivatta sivulle. 
Tasapainoa
Pohkeenväistö mittaa myös hevosen ja ratsukon tasapainoa ja ratsastajan kykyä tasapainottaa hevosta. Jotta hevonen voisi astua sivusuuntaan samanlaisella ristiastunnalla sekä edestä että takaa, tulee sen painopisteen olla sen kehon keskellä. 
Työskentelyasentoa
Jotta hevonen voisi astua sivulle hyvässä tahdissa ja lennokkaasti, tulee sen kannatella itseään. Sen etuosan ja alakaulan lihasten tulee saada ensisijaisesti toimia etujalkoja eteenpäin ja sivulle vieden. Taivuttaminen liikkeen suuntaan nimittäin muodostuu vaikeaksi, jos hevonen ei kannattele itseään tai jos ratsastaja ei anna hevosen kannatella itseään.
Voimisteluastetta
Pohkeenväistö mittaa myös hevosen kehon voimisteluastetta - sitä kuinka rennosti, joustavasti keho liikkuu.


Miten tämä sitten tehdään?

Ratsastajan tulee pohkeenväistössä istua hevosen keskellä, paino molemmilla istuinluilla tasaisesti ja pitää ylävartalonsa kohtisuorassa lantionsa päällä. Väistön ulkopohkeen tulee olla hevosen ympärillä, ja sen tehtävänä on eteenpäinajavaa apuna ja hevosen asennon ja suoruuden pitäjän. Sisäpohje viedään aavistuksen verran taaksepäin ja siitä hevonen liikkuu sivullepäin.
Jotta hevonen voisi tehdä puhtaita ristiaskelia sivusuuntaan, sen täytyy myös kannatella etuosaansa suhteessa takaosaansa. Hevonen on suora kaulastaan ja rungostaan ja lievästi asetettu niskasta liikkeen suunnasta poispäin. Etuosan tulee johtaa liikettä hieman.
Jos väistät esim. oikealle; vasen pohje pyytää hevosta sivulle ja oikeaa estää lapaa karkaamasta liikaa. Kummatkin ohjat pidättävät hevosta tarvittaessa, ettei se lähde eteenpäin.  Hevosen tulee liikkua väistössä myös eteenpäin, joten älä tyssää vauhtia. Muutoin väistöstä tulee liian jyrkkä, joka on alkajalle että hevoselle vaikeampaa.
Itselläni on niin sanottu muistisääntö pohkeenväistössä että ensin odota sitten siirrä eli puolipidäte ja sitten pohje.

Nuoret hevoset tai hevoset, jotka eivät ole liikkeeseen tottuneet pitää opettaa siihen pienissä pätkissä. Aina kun sivuaskeleet onnistuvat lähes oikein, palkitaan ja jatketaan eteenpäin normaalisti ja tätä mennään uudestaan ja uudestaan pari kertaa. Joskus hevoset voivat yrittää karata tästä tilanteesta vain juoksemalla alta pois tai kävelemällä vain sivulle, jolloin kannattaa pysäyttää ja odottaa hetki paikoillaan ennen kuin jatkaa ja pysäyttää vaikka, joka askeleen jälkeen jos hevonen meinaa vain jatkaa eteenpäin. Myös raipalla voi pienesti muistuttaa ja auttaa väistävää jalkaa, jos hevonen ei halua ymmärtää pyyntöä tai siirtää jalkoja.
Onnistuneessa, tasapainoisessa pohkeenväistössä hevonen on luontaisesti hyvässä peräänannossa ja siten oikeassa työskentelyasennossa. Aktiivinen takaosastaan, hyvässä ryhdissä ja rennon joustava kehostaan.

Toivottavasti tämä avasi silmiäsi lisää pohkeenväistöstä. Nähdään huomenna!

Ninja


tiistai 19. joulukuuta 2017

Aino ihmisenä, luukku 19


Hei ja ei hitsi... Alle viikko enää jouluun! Tämä joulukuu katoaa ihan silmissä. Olen lukenut lähiaikoina pari tälläistä, että kuvitellaan millainen ihminen joku hevonen olisi, joten päätin tässä luukussa muuttaa Ainon ihmiseksi. Katsotaan miten siinä käy!


Aino olisi oikein innokas ja iloinen nainen. Hänellä olisi kauniit mustat hiukset ja suuret herttaiset silmät. Nuoresta iästä huolimatta hänellä on poika nimeltä Arttu ja hän esittää hankalasti tavoiteltavaa jos joku toisen sukupuolinen yrittää lähestyä häntä. Hän on fiksu, temperamenttinen ja tietää mitä pitää tehdä ja miten toimia vaikkei osaisi sitä täydellisesti. Hän on aina innokkaana kokeilemassa uusia asioita vaikka ne pelottaisivat ja jännittäisivät häntä, hän yrittää silti aina parhaansa. Vaikka Aino on urheilullinen ja reipas ja juoksee kovaa, hänellä on pieni pömppömaha, mutta siitä huolimatta hän ei välitä siitä tai anna sen häiritä häntä. Ainosta löytyy myös se pieni pirullinen ja hauska luonne, jolloin hän pelleilee ja vitsailee. Hän tietää milloin ilahduttaa tai lohduttaa ystävää ja osaa tukea oikealla hetkellä. Aino tuo usein hymyn muiden naamalle ihan vain olemalla siinä. 
Lempiruokia on monia, mutta herkuista hän rakastaa porkkanakakkua ja omenajäätelöä. Hän tykkää kaikista vuodenajoista eikä osaa valita lempparia, mutta kura kelille hän haluaa kumisaappaat jalkaan tai hän ei liiku askeltakaan pihalla. Aino pukeutuu usein ruskeisiin saappaisiin, mustiin housuihin ja paitaan mikä mieleen tilaan sopii. Maanantaisin hän niin täynnä energiaa viikonlopun jäljiltä ettei meinaa pysyä paikallaan! Tasapainon kanssa hänellä on vielä vähän harjoiteltavaa, nimittäin yhdellä jalalla seistessä hän meinaa alkaa horjua ja samoin jos pyörii liikaa. Jos jonkun yli pitää astua esim lätäkön, koipi nostetaan niin korkealle ettei se vain likaannu. Jouluna Aino mielellään pitää tonttulakkia ja pikkujoulujen kilpailuissa pitää voittaa. Myöhässä olemisesta ei tarvitse huolestua, koska Aino kiirehtii vaikka juoksujalkaa ajoissa paikalle.


Tässä on minun mielikuvitus Ainosta ihmisenä, osaatko kuvitella oman lemppari hevosesi ihmisenä? Nähdään huomenna!

Ninja

maanantai 18. joulukuuta 2017

Paras hevosmuisto, luukku 18


Haastatellessani Saima Alitaloa aloin itsekin miettimään parasta hevosmuistoani. (Jos et ole vielä lukenut käy lukemassa se tästä!) Sen päättäminen ei nimittäin ollut kovin helppoa vaikka en ole ratsastanut niin kauan kuin jotkut. Joten nyt tämän päivän luukussa haastan teidät miettimään parhaan hevosmuistonne sillä aikaa, kun minä kerron minun top 3 lyhyesti!



Parhaita muistoja voi oikeasti olla paljon ja niin erilaisia, esim. hauska putoaminen tai kömmähdys tai sitten unelmien toteutuminen tai ylpeä hetki. No sain vihdoin valittua pari parhainta muistoani ja tässä ne sitten ovat:

Minun parhaimmaksi ja onnistuneimmaksi hetkeksi pääsi tämä muisto, johon kuuluu myös ajatuksia itse hetken lisäksi. Tämä on kun saatiin Lyylin kanssa seuran estemestaruuden hopeaa. Se on luultavasti painunut mieleen, koska se oli ensimmäinen isompi sijoitukseni kisoissa ja suht alkupäässä kilpailu-urani alkamista. Olin myös opettanut Lyyliä hyppäämään ja kävellyt sen kanssa sen matkan askel askeleelta, joka tekee siitä vielä tärkeämmän. Useimmiten varsinkin ratsastuksessa minulla ei ole ”tuuri/ onni” puolellani ihan kokonaan kuten joillakin jota tunnen, enkä ikinä mene niillä varmoilla hevosilla jostain syystä, joten tämä oli totisesti yksi ihanimpia muistoja



Hauskimpiin mutta samoin pelottavimpiin muistoihin kuuluu, kun edellisellä tallilla menin Aada nimisellä hevosella Lyylin lähdettyä ja päästiin hyppäämään isompaa noin 100 cm sarjaa tai suhteutettua, mitä siitä nopeasti kavereiden kanssa laskettiin. En aluksi halunnut tulla sitä ikimaailmassa, koska minulla ei ollut vielä luottamusta Aadaan... No, sen aikainen valmentaja osittain pakotti sen sitten tulemaan ja pari minuuttia sen jälkeen oikeasti olin ylpeä ja iloinen tästä, koska se oli korkein este mitä olin ikinä mennyt ja se oli mennyt hienosti!



Kolmanneksi on tultava Liina. Päässä vieläkin kirkkaana loistaa kesäpäivien hetket, jolloin pyöräilin Liinan luokse eväsreppu selässä ja hiki otsaa pitkin valuen. Matka kyllä palkitsi, nimittäin vastassa oli ihanat suuret silmät ja pehmeä höristys. Siinä päivän kuluessa hoidin päivä- ja iltaruuat valmiiksi ja siivosin karsinat ja tarhan. Sen jälkeen odotti oma ruokatauko, jonka jälkeen pääsin ratsastamaan pellolle. Ei se helppoa ja kevyttä hommaa ollut, mutta ihana kokemus ja todella opettavainen. 


Nämä ovat minun 3 parhainta hevosmuistoa, joko muistat omasi?

Huomenna nähdään!

Ninja




sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Kokemuksia ensimmäisestä lumilautailu kerrasta, luukku 17


Kuinka moni teistä on kokeillut lumilautailua? Itse kokeilin, kun olimme perheeni kanssa Rukalla lomalla. Olen laskenut jo pienestä asti suksilla ja nyt kesällä päätin että haluaisin kokeilla lumilautailua! Sanon jo tässä vaiheessa etten tiedä yhtään lumilautailu käsitteistä ja nimityksistä, joten prot lautailijat älkää suuttuko :D


Tässä on mun ihan liian nätti lauta♡
Nyt lomalla siihen oli mahdollisuus, joten vuokrattiin lauta ja monot ja menin yhdelle lumilautailu tunnille, jotta oppisin perusteet. Ennen opettajan tuloa ehdin pari kertaa laskea semmoisen pienen rinteen ja osasin jo mennä hissillä ja nousta laudan päälle ja jotenkuten tulla alas. Tietenkin parin kaatumisen saattelemana. Tämä mäki oli valehtelematta kovin pieni ja "hissi" oli n. 20m taikamatto.

Tää on ihan ensimmäisistä laskuista joskus maanantailta
Oppitunti meni hienosti! Opin menemään hyvin naama alaspäin rinnettä, jarruttamaan, kääntämään lautaa yms. Haasteena oli vain naama kohti rinnettä kääntäminen ja vaihtaminen toiselle puolelle. Opettaja kehui paljon, että minulla oli hyvä tasapaino ja osasin hahmottaa jo alussa että missä painopisteeni on.
Tästä jatkoin yksin harjoittelemista isompaan rinteeseen. Liikerata alkoi onnistumaan jo vähän töksähdellen, mutta pystyin jo menemään kaarteita vaihtelemalla varvas nojalla kantapää nojalle tai silleen hienosti mutkitellen... Enkä kaatunut tai mitään kertaakaan teleskooppi hississä!



Reissun aikana laskettiin kaikkia rinteitä vanhempieni kanssa ja viimeisillä laskuilla perjantaina menin jo kaarteita niin jyrkissä kohdissa kuin niissä ei niin jyrkissä ja en enää tupsahdellut takamukselle niin kuin keskiviikkona :D Joten kehittymistä oli tapahtunut ja menoni oli sujuvampaa.
Haluan rohkaista kaikkia kokeilemaan lautailua. Joten jos olet ikinä miettinyt, että haluaisit kokeilla lautailua siitä vain! Se on todella hauskaa sitten kun tajuaa ja se haparointi kaatuilu vaihe menee ohi! Joten monot jalkaan ja lautailutunnille, koska milloinkaan ei ole liian myöhäistä oppia uusia taitoja. 

Huomiseen!

Ninja

Luminen rekiretki, luukku 16


Heippa! Juuri saavuin kotiin ihanalta viikon pituiselta laskettelureissulta Rukalla. Oli tosi ihanaa ja kunnolla lumista ja pakkasta, toisin kuin meillä päin on nyt ollut. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa lumilautailua, josta kerron sitten enemmän huomenna! 


Joten kun kerran siellä oli niin kauniit maisemat, oli pakko räpsiä vähän kuvia ja nyt parhaimpia niistä tänne. Ne joille ei vielä ole satanut lunta, vetäkää sisään nyt läjäys lumen tuntua!





Oltiin siis viikko Rukalla, lähdettiin sunnuntai aamulla aikaisin ajelemaan ja illalla oltiin jo perillä. Ajatuksena vähän oli ettei oltaisi siellä pahimpaan ruuhka-aikaan eli joululoma viikolla. Käytiin kävelyllä retkellä yhdellä koskellakin, joka oli kivaa, mutta jaloissa alkoi jo tuntua lautailu joka ei ollut ihan niin mukavaa :D Kuinka moni teistä on käynyt laskettelemassa tänä vuonna?

  






Yhden laskettelu reitin varrelta lähti seikkailupolku, missä oli sitten poroja ja vetokoiria yms. Joten oli ihan pakko ottaa sarvipäistä pari kuvaa. Meillä oli kokonaisuudessa tosi hauska (ja luminen) reissu, enää yksi koe tehtävänä kun arki alkaa ja sitten onkin joulu! huh huh...









Nähdään seuraavassa luukussa!

Ninja