It's Christmas time - luukku 1

🎶 Run, run Rudolph, Santa`s gotta make it to town,
Santa, make him hurry, tell him he can take the freeway down,.. 🎶

Ääh! Vihdoin se joulukuu alkaa, onhan sitä jo odotettu. Vaikka rankka kuukausi tämä tulee olemaan jokapäiväisten luukkujen kanssa, niin innolla odotan, että pääsen jakamaan kaikkia hauskoja postauksia ja ideoita mitä tässä olen keksinyt ja päässäni kehitellyt. Lomafiilikset on jo vähän kaikonnut, mutta nyt odotan innolla lunta, talvimaisemia ja eniten ihan vain joulua.

   Siis en tiedä mikä siinä on, mutta tykkään ihan hirveästi joulusta. Siitä fiiliksestä mikä tulee kun jouluiset tuoksut täyttävät talon ja niistä kaikista koristeista ja koristelusta ja tietysti jos lunta tulee, niin sehän on vielä iso plussa, mutta vaikkei tulisikaan valkea joulu niin onhan se vain ihanaa viettää aikaa läheisten kanssa.

 Jouko, Jamppa ja Tuksu leikkimässä tarhassa :D

Ajattelin aloittaa joulukalenterin ensin vähän rauhallisemmin ja sitten vasta startata käyntiin, nimittäin edessä tule olemaan paljon postauksia. Eniten varmaan koko joulukuussa odotan "jouluisia" aktiviteettejä, kuten joululahjojen ostoa ja suunnittelua, jouluisten kuvien ottoa, piparitaikinan napostelua leipomisen aikana (en varmasti ole ainoa :D) ja lomaa. Viime vuonna oli niin paljon hauskoja hetkiä mitä olen jo ehtinyt unohtamaan joten roll some highlights from last year!

Ehdottomasti yksi ihanimmista ja hauskimmista kesämuistoista on ollut leirit Solsikessa! Pitää
katsoa jos ensi vuonna menisin jonnekin leirille kun en tänä kesänä mennyt :)

Odotan kovasti, että pääsisin ottamaan lumisade kuvia taas♡

Vaikka leirit olivat kivoja niin kenttäkisat olivat ehdottomasti yksi kivoimmista ja parhaista kokemuksista, mitä olen päässyt hevosten parissa toteuttamaan. Vaikka äksidentti harjoituksissa kävi, pääsin onneksi kisaamaan ja nauttimaan
kuninkuuslajin hurmasta.

Toivottavasti tänäkin vuonna tulee niin hyvä keli että päästään rekiajelulle!

Loppuun tylsä pikku storytime, tai no itse olen tästä hyvin innoissani, nimittäin viime vuonna olin kavereiden kanssa Taitaja9 kilpailuissa ja saimme karsinnoista paikan aluekisoihin (olimme 4/81 ja 5 ensimmäistä sai paikan jatkoon) valitettavasti aluekisoissa emme päässeet jatkoon.
 Tänä vuonna sitten otettiin samalla porukalla uusi yritys ja olimme todella iloisia kuullessamme, että pääsimme taas aluekisoihin ja toivottavasti pääsemme sieltä jatkoon! Tällä kertaa olimme 1/65 eli ensimmäisiä kaikista joukkueista, joka oli todella hienoa. 

 En tiedä stressasinko kilpailua, mutta kaikessa tohinassa olin ihan unohtanut ostaa joulukalenterin ja kävin eilen vihdoin ja viimein ostamassa sen ja samana päivänä täällä satoi vihdoin kunnollinen ensilumi, joten joulukuu tuntuu nyt hyvin jouluiselta. 

Ennen joulukuun alkua on ollut aika kiireistä etten ole hirveästi tänne blogin puolelle ole ehtinyt päivittelemään, mutta nyt se muuttui, joten pysykää hereillä ja muistakaa tulla avaamaan joulukalenterin luukut!

Cinderella and Aurora - straight out of my fairy tale

After last weekend I can finally say that I have accomplish one of my dreams

 that I have dreamed forever. And I can finally share my big secret wish that only some people might have heard from me.

Muutostamme lähtien olen haaveillut, että pääsisin ottamaan valokuvia mustan ratsun selässä kaunis mekko päällä kauniissa maisemassa, vihdoin ja viimein se kävi toteen. Aluksi haave syntyi ja siinä musta hevonen oli Usva, jonka muutamat saattavat muistaa, jotka ovat lukeneet blogiani alusta asti. Silloin kuvittelin kuvat otettaviksi läheisessä koivikossa, kun aurinko paistaa matalalta ja luo kauniin valon säteen puiden väliin. Silloin tosin ajattelin ja suunnittelin että sitten kun valmistun saisin toteuttaa tämän haaveen... 

Vuosia vierähti pari ja tilanne vaihtui, ratsu ja maisemat vaihtuivat ehkä jopa parempaan versioon alkuperäisestä. En vielä tosin ole valmistunut ja siihen on vielä paljon aikaa edessä (ehkäpä silloin pitää ottaa toiset satumaiset kuvat) mutta nyt sain toteutettua haaveeni kauniin järven luona, jota koristaa vanhat lehtipuut ja kukat.

Ikimuistoinen sunnuntai iltapäivä kauniissa säässä ihana vaaleansininen mekko päällä, josta olen haaveillut ja hevosen kanssa joka merkitsee minulle valtavasti. Vaikka meillä on ala- ja ylämäkiä, en haluaisi millään luopua Ainosta ja kaikista muistoistamme joita pääsemme vielä luomaan lisää... tämä päivä tulee ehdottomasti lisätä meidän "muistojen timanttiseen kattokruunuun."

En vieläkään usko todeksi kuinka hienosti kaikki sujuivat, Aino käyttäytyi kuvia otettaessa paremmin kuin se koskaan ennen käyttäytynyt ja pienet kuolatahrat lähtivät onneksi mekosta helposti pois joten tunnelmaa ei latistanut mikään. Olo oli kuin prinsessalla jos niin voi sanoa :) Hauskinta oli saada tuntemattomilta ohikulkijoilta ihania kohteliaisuuksia kuten kuinka suloisia olimme <3

Iso kiitos vielä Elsalle, Marialle ja Kertulle avusta ja kahdelle ensimmäiselle ihanista kuvista♡ ja tietysti myös iso kiitos tallin omistajalle tämän toteuttamis mahdollisuudesta.

Lisää kuvia löytyy instagramista ⇾ @teamdreamcastle 
ja tännekin niitä tulee varmasti lisää myöhemmin ;)

Ongelmista yli, luukku 15

Heippa! Yhdessä vaiheessa jo vähän lupailin että puhuisin teille "ongelmista", mitä ollaan Ainon kanssa kohdattu. Osa niistä on aika huvittavia kirjoittaa ja muistella nyt vaikka niistä ei olekaan niin paljon aikaa kulunut! Ainon kanssa ei ole mitään isoja ongelmia ollut (onneksi), mutta silti meillä on paljon niitä pieniä parannuksenkohteita mitä pitää tehdä ja ollaan edetty jo parempaan suuntaan lähtötilanteesta. Tässä pari hassua (ainakin omasta mielestäni) juttua, jotka ovat ilmestyneet pieninä ongelmina.

Osa varmaan muistaa postauksen koulukisoista ja mainitsin ig:ssä että harjoituksissa huomattiin ongelmaa peruutuksen suhteen. Aino ei nimittäin oikein tajunnut/osannut peruutusta, joten Sallan ja Mirkan avustuksella mentiin maasta käsin peruutusharjoituksia niin että Mirka pyysi/työnsi maasta Ainoa taaksepäin ja minä tein peruutus käskyjä selästä. No onnistuttiin saamaan pari peruutusaskelta ja Aino palkittiin niistä ja tätä jatkettiin n. 10min. Tunnin loppukäynneissä saatiin jo 2-4 askelta ilman mitään apuja ja valmentajan kanssa sovittiin, että Ainolla harjoiteltaisiin peruutusta, joka päivä nyt vähän ja perjantaina tunnilla se sujui aivan mainiosti eikä olisi ikinä uskonut että siinä olisi ollut ongelmaa. Eli loppu hyvin kaikki hyvin peruutuksen kohdalla ja kilpailuissakin peruutus meni oikein hienosti. 

hah, aika upee kuva hei xD

Mieleenpainuvia on kanssa ollut meidän suht ensimmäiset hypyt, joissa lämmittely esteiden n. 50cm yli tuli semmoisia metrin ponnistuksia hienoilla kaarilla. Näitä tulee silloin tällöin aina välillä ja pari kertaa ihmiset jotka ovat näitä upeita kenguru loikkia nähnyt ovat tulleet sanomaan, että miten sä siellä pysyt. No en itsekään välillä ole ihan varma kun katselen varsinkin kuvia näistä, mutta silti suurin heiluja hypyssä on ponnari ja sen jälkeen varmaan ei niin varautunut ratsastaja :D

Yritän tässä miettiä tosi paljon ongelmia mitä ollaan saatu korjattua, mutta en saa hirveästi mitään mieleen...

Just näitä tarkoitan XD

Ai niin! Tätä juttua en ihan ongelmaksi nimitä, mutta aina laukannoston lähestyessä Aino alkoi "pukittelemaan". Tarkoitan "pukittelemaan" sitä kun Aino yritti parhaansa pukitella, mutta ehkä ihan hyväkin juttu on ettei Aino osannut vaan ne "pukit" jäivät jalkojen heilautteluksi. Joskus tämä oli tosi ärsyttävää, varsinkin kun halusin keskittyä tarkasti liikkeisiin tai harjoitella koulurataa, mutta suurimman osan ajasta se vain hymyilytti siellä selässä :D Vieläkin joskus jos on tilanne, josta Aino haluaisi päästä pois vaikka joku pelottava johde esteen alla (hui!) voi pieni jalan heitto tulla johonkin väliin.

Onko teillä ollut joitakin kommelluksia tai ongelmia mistä olette päässeet yli? 

Huomiseen!

Ps. tämän julkaisu tuli vähän myöhässä koska olin reissussa:(

Kehitys suunnitelma, luukku 8

Heippa hei taas kerran :) Tuntuuko sinusta siltä, että päässä pyörii asioita missä haluaisit kehittyä tai parantua? No, kelläpä ei olisi kehitettävää omassa ratsastuksessa tai jossain muussa? Kaikilla on vaikka sitä ei tajuaisi, koska aina voi olla parempi!

Itse tiedän sen hyvin ja teen usein päässäni listaa pienistä asioista mitä haluan muuttaa omassa ratsastuksessa. Näin yritän rakentaa ratsastuksestani sitä päässäni olevan kuvan menoa. Joten tänään luukussa teen pienen listan asioista, mitä haluan kehittää ratsastuksessa. Ajattelin, että voisin tehdä tämän enemmän Aino editionilla eli teen listan mitä haluaisin kehittää paremmaksi minun ja Ainon menossa.

KEHITYS SUUNNITELMA: LUUKKU 8

1. Ensimmäisenä mieleeni tuli, että haluan hallita paremmin vauhtia ja rytmiä esteillä. Siis en tarkoita, että meno olisi ihan päätöntä, mutta Aino innostuu todella paljon esteillä ja haluaa vain mennä suurimman osan ajasta vauhdilla yli. 

2. Ensimmäinen jo vähän johdattelee tähän toiseen kohtaan, joka on että yritän saada askeliin parempaa rytmiä ja tahtia. Tietysti pitää myös ajatella, että Aino on vielä todella nuori ja jalat meinaavat mennä minne sattuun, kun hän innostuu :D Luultavasti se kyllä tasoittuu itsestään, kun ikävuodet karttuvat.

3. Olen myös miettinyt, että haluan alkaa keskittymään lisäämään jalkatyöskentelyä. Puhuin tästä yhdessä postauksessa aikaisemmin, että olin korjannut ratsastusta ihan väärään suuntaan Ainon kanssa kun olin yrittänyt saada pehmeämpää tuntumaa ja olin siis vähentänyt jalkatyöskentelyä. 

4. Haluan myös alkaa keskittymään tarkemmin teiden ratsastukseen, vaikka niissä ei nyt olekaan mitään ongelmaa, mutta uskon että silti aina voi mennä ja ratsastaa tietyt kurvit paremmin.

Onko itselläsi ideoita mitä haluaisit kehittää omassa ratsastuksessa paremmaksi? Hyvä idea on tehdä lista asioista, mitä haluaa parantaa ja palata siihen aina välillä ja katsoa/ja miettiä onko näissä asioissa tapahtunut eroa.

Huomiseen!

Ninja

Possuilua kesken kouluradan

Heippa! Syksy on jo pitkällä, mutta nyt palaan vähän alku syksyyn päin :) Sunnuntaina 1.10 oltiin taas kilpailemassa Ainon kanssa. Osallistuttiin Hämeen ratsastajien kouluratsastuksen seuramestaruuteen, luokkaa Helppo C:2.

Aamulla tein Ainolle söpöt letit harjaan ja häntään letin. Harjaan en todellakaan tehnyt sykeröitä, koska Ainon harja on tosi tuuhea ja paksu ja sykeröt olisivat olleet enemmänkin nutturoita sen niskassa :D

Perjantaina kävin vielä koulutunnilla, jonka perusteella uskoin kilpailuiden menevän hyvin. Perjantain tunti meni Ainon hyvin ja saatiin kaikki toimimaan ja meno oli tosi tasapainoista ja rauhallista.
 Kisoissa lämmittelyssä tuntui suht samalta, vähän oli pientä temppuilu laukannostoissa alussa, mutta muuten hyvin. Lähdettiin radalle hyvillä mielin hyvä lämmittely alla.

Alku rata sujui tosi hyvin ja rennosti. Pysähdyksestä liikkeelle lähtiessä tuli vähän mutkittelua ja täyskaarrot olisivat voineet olla vähän taipuisampia. Kaikki sujui hyvin ensimmäiseen laukkaan asti.

 Laukannosto oli oikealla kohdalla ilman ylimääräistä säätöä ja keskiympyrä alkoi hyvin. Kun ympyrää oltiin menty 1/3 osaa Aino teki jalan heilautuksen ja meni sekaisin rytmissä ja vaikka yritin nostaa uutta laukkaa, Aino teki oman päätöksen ja jatkoi niin kutsuttua "Ainon tölttiä" eteenpäin ja taisteli kanssani siitä, että vaihdetaanko laukka takaisin vasempaan vai pidetäänkö ristilaukassa...

No, oikeaan kierrokseen saatiin laukka sujumaan ja loppurata sujui hyvin. Lopulta sijoituttiin kymmenenneksi. Vähän ärsytti se Ainon temppuilu kesken radan, kun ei ennenkään ole tuollaista tullut, mutta kerta se on ensimmäinenkin ja silti vaikka itse olen voitontahtoinen pitää kuitenkin ajatella Ainoa, jonka toiset kilpailut nämä olivat ja siihen kuinka nuori ja kokematon hän vielä on.

1.10 we were in dressage competitions. We competed in Hämeen seuramestaruus, class Helppo C:2. In the warm-up Aino moved great almost as well as on Friday´s lesson, so I had a great feeling when we got to the track.

First half went great and the end of the course too, but in the middle of gallop part Aino started to shake her hind leg and we lost the rhythm. She played it on the hard way and just tried to run away the exercise, luckily I got her back on the bit just in the start of the second gallop part. Silly youngster! Without that middle nonsense the course was amazing, she was almost relaxed and moved really nice.

I can´t be mad at her because even thought she was silly, she is young and inexperienced. It wasn't funny at the time but now I´m laughing at it. Our final position was 10th. At least we looked great and Aino´s braids were super cute and got many positive comments :D

Ensi postaukseen!

Ninja

Kenttäkilpailut

Heippa! Voi että tätä postausta oon jo pitkään odottanut, että pääsen kirjoittamaan. Eli osallistuin Ainon kanssa harjoituskenttäkilpailuihin, jotka olivat myös Ainon ensimmäiset kilpailut sen elämän aikana♡

aina selittämässä jotain xD

Kilpailut järjestettiin meidän kotitallilla (Aulangolla) 17.9 ja ne olivat avoimet kaikille, osanottajia oli noin 22. Koulukoe oli Harrasteluokan kouluohjelma 2016, rata B ja estekorkeus 60cm ja maasto noin 1000m pitkä (ihanne 400m/min) Tarkoituksena Ainon kanssa oli, että mennään pitämään hauskaa ja pääasiassa hakemaan kisakokemusta Ainolle. 

Aamulla menin tallille 8 aikoihin ja harjasin Ainon yms. Koulukokeen verryttely alkoi klo 10 ja olimme Ainon kanssa viidentenä lähtövuorossa. Koulurata meni suht hyvin siinä mielessä, että Ainon askellajit eivät ole kovin hyviä vielä ja se alkaa sähläämään helposti. Saatiin siitä 63,95% johon olen tyytyväinen. Radan aikana oli hankaluuksia kun Aino jännittyi paljon enkä saanut sitä enään niin rennoksi. Positiivista oli että Aino ei pelännyt tai katsellut mitään eikä irvistelyt lämmittelyssä muille xD

 Koulukokeen jälkeen mentiin talliin vaihdettiin Ainolle panssari, suojat jalkaan ja tutit suitsiin ja lähdettiin esteosuuteen, joka meni mainiosti. Huomasi, että esteet ovat eniten se meidän juttu. Tosin Aino tarvitsi rohkaisua ja ensimmäiselle esteelle tuli vähän huono hyppy, mutta loppurata sujui paremmin. Luulimme että siinä oli aikaraja, joten menimme vauhdikkaasti, mutta selvisikin että se oli turhaa :D Este- ja kouluosuuden jälkeen olimme 16 sijalla.

Aino sai vähän päälle puolitoista tuntia levätä tallissa, kun käytiin mm. tutustumassa maastorataan, joka jouduttiin muuttamaan sään takia toisenlaiseksi. Nimittäin vesisade oli tehnyt pelloista liukkaat ja mutaiset, joten siellä ei ollut järkevää mennä. Laitettiin nurmihokit kenkiin, heitettiin varusteet selkään ja suunnattiin kohti maneesissa olevaa lämmittelyä (ei nyt ihan noin, mutta :D) 

Otettiin parit verryttely hypyt ja käveltiin omalla vuorollamme alas lähtöpaikalle. Siinä alkoi itsellä adrenaliini nousta, kun kuuli sekuntien vähenevän. Sitten mentiin! 

Ensimmäinen este ylitetty ja jatkettiin kohti toista estettä. Oli hauskaa kuunnella kavioiden kopsetta rantatietä vasten. Toinen este oli ylöshyppy banketille, josta jatkettiin kolmoselle, jonne meille tuli kielto, mutta siitä eteenpäin kaikki sujuivat hienosti. Kolmosen jälkeen loput esteet olivat kentällä ja siellä päästiin vauhtiin. Aino oli aika väsynyt, mutta totteli jaksoi hienosti loppuun asti. Valmentajakin kehui meitä paljon kisojen jälkeen! Ja nyt sitten kuvia!

Hey! I have waited so long to finally write this post. So I was in cross country competition as I told you, but what makes it so special is that it was also Aino´s first competition ever♡ 

The dressage part was Harrasteluokan kouluohjelma 2016, course B and obstacle height was 60 cm and country part was 1000m long and the ideal time was 400m per minutes. The purpose was to go to have fun and get some competition knowledge to Aino.

We got 63,95% from dressage and clear showjumping round. I was so proud of her, because she doesn't have the best gaits and nerves. On the track she was really nervous so I didn't get her as relaxed as I planned but still it went well. After dressage and showjumping our placement was 16th.

The rain had ruined the cross country course so they had to change it. In the start I was really excited to go but I was also thinking that we must look out for slippery points. And there we did go!

It went great, sadly we got one denial to fence number three, but the rest of the course went well. I`m really proud of us, we tried our best and had fun and that's all we needed. We got competition knowledge to Aino what´s important because she is really young horse. Thank you all supporters :)

Hauskinta oli kun sain kannustus huudoista välillä selkään hirveät kylmät väreet. Kiitos myös kisahoitajalle ja valmentajalle ja kuvien ottajille ja tietysti Ainolle! Tästä me jatketaan kohti uusia kilpailuja. Kuvat: Meeri Nikkilä, Kira Eskelinen, Mirka R ja Kerttu. Ps. Ig:stä löytyy meidän ratavideot.

Ninja ja Aino

Kaatuminen esteillä

Heippa! Ollaan tässä pari viikkoa treenattu Ainon kanssa 17.9 tuleviin kenttäkisoihin. Käyty valmennuksessa maanantaisin harjoittelemassa maastoesteitä, tiistaisin koulua ja välillä lauantaisin esteitä eli ihan harjoitusten huumassa ollaan.

Jos olette ig nähnyt niin tiedätte että 4.9 treenit eivät loppuneet ihan niin hyvin, kuin olisi voinut. Vaan käytiin tutkimassa vähän maata ja ensimmäistä kertaa pääsin tippumisesta käymään sairaalassa vaikka olen jo monta vuotta ratsastanut ja tippunut :D viime kerrasta taitaa olla kohta 2 vuotta.

Eli maanantaina valmennuksessa harjoiteltiin kaikkia maastoesteitä, ensin kentällä olevia ja sitten muita ja meni tosi hyvin. Aino oli ihan super. Kaikista yli kertaheitolla ja kokonaisuudessa kaikki oli hallinnassa ja muutenkin hyvä fiilis! Mentiin viimeiselle paikalle hyppäämään viimeisiä esteitä ja hypättiin siinä Ainon kanssa ihan omalla vuorolla yli ja tein esteen jälkeen voltin ja otin ravin kautta käyntiin ja yhtäkkiä Aino kompastui ja itseltäni meni taju ja kun sain sen takaisin olin Hildan kanssa yläkentällä kävelemässä kohti taloa.

Kuulemma Aino oli käynnissä kompastunut ja mennyt polvilleen ja minulta oli ilmeisesti siinä vaiheessa mennyt taju (niskat jotenkin repsahtivat) ja olin valunut siihen maahan ja Aino oli kellahtanut mun jalan päällä ja noussut ylös ihmettelemään korvat hörössä, mitä mulle oli käynyt. Olin siinä kuulemma makoillut minuutin ennen kun "heräsin" valmentajan herättelystä ja sitten ihan kävellyt ja puhunutkin. En tosin mitään järkevää ja olin kysellyt samoja juttuja uudelleen ja uudelleen :D Itse en tästä muista mitään niinkuin sanoinkin jo.

Äitini saavuttua hakemaan, hän kävi valmentajan juttusilla, joka kertoi mitä oli tapahtunut ja käytin ensiavussa tarkistamassa pää niinkuin on hyvä käydä ja sieltä todettiin, että olin saanut lievän aivotärähdyksen. Sairaalassa odoteltiin tuloksia Elsan kanssa, joka oli myös tippunut (ei maastoesteillä, mutta samalla tunnilla xd).

Tiistaina lepäilin ja menin iltapäivällä tallille oman tuntini aikoihin vaikka ratsastamaan en vielä saanut mennä ja muut kertoivat juttuja eilisen tapahtuneesta. Söpöintä oli kuinka huolestunut Aino oli ollut tapahtuneesta ja tallissa kun kävin sitä rapsuttamassa se tökki hellästi turvallaan varmistaen että olenhan elossa xd voi pikkusta. Mutta ei tämä sen ihmeellisempää! Ensi maanantaina takaisin satulaan ja treenaamaan vielä ennen kisoja ja sitten ne kisat jo koittavat.

Hey! Me and Aino have  been training for coming cross country competitions (17.9). On monday (4.9) we were jumping cross-country obstacles. If you have seen our instagram, you may know that our class didn't end like I thought it would. We went to look the ground! After two years and now I broke my non-falling record :D

Here´s a long story short what happened. So... It happened in the end of the class. We were jumping the last obstacle of the day and after the jump I took Aino to walk and she slipped and went on her knees and I saw all black and fell. Then Aino plumped down on my leg and got up. She was worried about me so she came closer to me. My trainer took her away and woke me up. I don't remember anything about what happened like I said I was all black! My mom came to pick me up and we went to first-aid to check my head. They told that I got a mild concussion, so I had to rest couple days. On Tuesday I went back to stables and heard what happened from my trainer and friends. 

Ensi postaukseen!

Ninja ja Aino

Estevalmennuksia ja treenejä

Heippa! 

Kohta loppuu jo koulu, enään pari viimeistä pinnistystä! Ajattelin kertoa teille nyt vähän kuulumisia, kun en oo tänne hetken aikaan mitään kirjoitellut. 

(c) Sofia

Oon nyt käyny tänä vuonna ja viime vuonna kisoissa Joukolla, jotka ovat olleet aika tappiollisia, vaikka tunnit ja valmennukset ovat menneet hienosti ja olemme niissä hypänneet paljon isompiakin kuin kisoissa. Ollaan tässä valmentajan kanssa juteltu ja olen käynyt nyt pari kertaa valmennuksessa Ainolla, jota hän ehdotti minulle hyppäämiseen. Aino on tosi mukava ja taitava, nuoresta iästä huolimatta ja kehittyy koko ajan paremmaksi. Mulla ei oo mitään Joukoa vastaan, älkää ajatelko niin! Jouko on mielestäni hieno hyppääjä, mutta kisoissa ei vaan oo nyt yhtään sujunut vaikka muuten sujuu... Tykkään ja voin hypätä ja mennä tunneilla Joukolla niinkuin ennekin, mutta kisaamisesta Joukon kanssa pidän taukoa ja kokeilen uusia hevosia. Pitää katsoa aloitanko Joukon kanssa jossain vaiheessa kisaamisen uudestaan vai käynkö sillä vai välillä kisoissa tai ehkä koulukisoissa? ;) Tätä oon miettinyt pitkään ja nyt sitten päätin lopullisesti asiasta...

(c) Mirka 

Ainon kanssa valmennuksissa on mennyt ihan hyvin! Sekoilen siellä selässä välillä, joka vaikuttaa Ainoon, mutta tässä kehitytään ja istuntani on Ainon selässä parantunut ja pystyn pidättelemään sitä paremmin ettei meidän meno ole kuin laukkakisoista :D. Aino on siis hyvin istuntapainotteinen hevonen ja herkkä ratsastajien käsistä. Olen alkanut keskittymään enemmän istuntaan ja käsiini, joka on hyvää harjoitusta itselleni! Mutta tässä nyt on jotain uusimpii Mirkan ja Sofian ottamia kuvia valmennuksista! Lisää voit meidän menosta lukea ig:stä :) En tiedä onko ne parhaalla laadulla, mutta eiköhän ne kelpaa...

(c) Mirka

(c) Sofia

(c) Sofia

(c) Sofia

(c) Sofia

(c) Mirka 

(c) Mirka

(c) Mirka


Ens postaukseen!

Ninja