Seuramestaruudet ovat tältä vuodelta taputeltu, mutta miten niissä loppujen lopuksi meni? Molempiin eri hevosilla ja vähän heikolla treeni pohjalla, voiko tällä yhtälöllä onnistua?
 |
| c. Mona Ilmanen |
Hypätään ensiksi ironisesti koulukisoihin, joissa menimme Ainon kanssa Helppo C:n. Ennen kisoja oli vähän hevosrumbaa, joten treenit jäivät yhden tunnin varaan. Ennen rataani Aino meni myös toisen radan, joka ei ollut kovin hyväksi välttämättä meidän menon kannalta, nimittäin Aino oli ollut pari päivää todella väsynyt ja puhti oli kadonnut nopeasti menosta. Lämmittelyssä huomasin jo vähän ongelmia nimittäin toiseen suuntaan siirtymisessä kokorataleikkaan lopussa, takajalat tuntuivat tipahtavat alta pois. Saatiin siinä kerran tehtyä se onnistuneesti ja sitten annoin Ainon lepäillä loppuajan.
 |
| c. Julia Lappalainen |
Sen takia päätin keskittyä radalla vain liikkeiden oikein suorittamiseen eli keskiympyröiden pyöreyteen ym. Rata oli ihan ok siihen nähden, että väsymys johti liikkeiden huonontumiseen takajalkojen osalta eli ne alkoivat helposti säheltämään ja lähtemään liikkeen alta pois. Juuri siihen hankalaa suuntaan tuli valitettavasti hosunut siirtyminen ennen aikojaan ja kävelyssä oli pientä jännittyneisyyttä. Selvisimme radasta lopulta prosentein 58,64%, joka on varmaan tämän vuoden prosenttimäärä kirous, koska Rinsun kanssa elokuussa möhlittiin samoihin tuloksiin.
Tällä kertaa meillä oli vieraileva tuomari, joka ei tätä ennen ole meillä käynyt. Muiden kanssa siinä puhuttiin, että hän oli selvästi tiukempi ja huomioi eri asioita kuin mm. viime vuoden koulutuomari, jonka tuomarointiin olemme tottuneet. Suoritusten prosentit olivat hyvin lähekkäin toisiaan eikä suuria eroja ollut. Oli hyvä kuitenkin saada palautetta eri taholta ja loppu pelissä olen rataan ihan tyytyväinen, energisyys radasta puuttui, minkä itsekin tunsin, mutta ei voi mitään tällä kertaa meni näin!
Seuraavaksi oli vuorossa estemestaruus, joihin lähdin valmentajan toiveista Rikulla 80cm eli junnumestaruus luokkaan. Treeneissä Riku oli vetelä, joten minun piti olla koko ajan tarkkana ja skarpata, että menossa oli tarpeeksi eteenpäin pyrkimystä. Riku meni 40-50cm ensin toisella ratsastajalla, jossa Riku keksi pistää show:n pystyn ja vetää rallia ympäriinsä niin radalla kuin radan jälkeen, joka valitettavasti johti ratsastajan tasapainon menetykseen.
 |
| c. Mona Ilmanen |
Siitä oli "hauskaa" mennä itse hyppäämään, kun puheenaiheena oli vieläkin tapahtunut tempaus. Ainakin kuvaajia oli, nimittäin ilmeisesti odotettiin että Riku keksisi taas jotain. Ainakin tällä kertaa ei vauhdin kanssa ollut ongelmia, nimittäin energiaa löytyi ihan Rikun omista moottoreista :D
Jo lähtölinjaa lähestyessä Riku kokeille liikkeitään ja yritti siinä pomppia, mutta jatkoin matkaa tämän temppuilun lomassa ensimmäiselle esteelle ja siitä eteenpäin. Esteiden välillä Riku yritti aina vähän jotain mukaan lukien spurttien yrittämistä ja niskojen nakkelua ja muita ponimaisia keksintöjä. Selvisimme radasta ratsastaja tiukasti satulassa kiinni ajalla 60,92 sekuntia, joka olisi 5. sijaan riittänyt, mutta valitettavasti meille tuli sarjan toiselta osalta puomi, kun tulimme liian kovaa sisään. Olimme loppujen lopuksi 11/18. Olen tyytyväinen rataan Rikun kanssa, koska vaikka temppuilut sitä hankaloittivat, olihan se hauskaa ja sehän on kaikessa tärkeintä! Ensi kerralla sitten hakemaan se puhdas rata mukaan, toivottavasti :)
 |
| c. Julia Lappalainen |
