sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Tonttukoulu

Joulukalenteri 2016, luukku 4

Heippa! Oletko jo avannut neljännen luukun? 


Tänään luukusta tosiaan tulee toinen osa tarinaa, joten jatkakaa lukemista alempana.

JOULUTARINA, osa 2


Työpaikan haku


           Hetken odotteluun jälkeen he olivat jonon kärjessä odottamassa vuoroaan puhelinkoppiin. Kauempaa se ei ollut näyttänyt isolta, mutta nyt he huomasivat, että se on valtavan kokoinen. He ehtivät kävellä pari askelta ennen kuin suuri valkoinen säde imaisi heidä sisäänsä. Silmät avattuaan he huomasivat olevansa punaisessa puhelinkopissa. Kopissa oli sivuseinällä puhelin ja kone mihin syötettiin numero ja rahat puhelun jälkeen.
          Touhu otti jäätyneisiin ja vapiseviin käsiinsä puhelimen ja Taateli näpytteli numerot koneeseen. Hetken aikaa he luulivat, että kukaan ei vastaisi, mutta 6 tuut äänellä puhelimeen vastasi kimeä ääninen tonttu ääni. " Hyvää aamua! Mitä asiaa teillä on?" Touhu vastasi ujosti, että he soittivat työpaikkaa varten. Puhelimen ääni muuttui iloiseksi " Sehän on mainiota! Voisitteko tulla Joulukyläntie 1 huomenna aamulla, niin jutellaan paikasta." Touhun ääni kohosi ja hän melkein jo huudahti " Tietysti " puhelimeen. Touhu sulki puhelimen ja laittoi koneeseen tulleen summan pieneen laariin, josta ne hävisivät heti, kun osuivat laarin pohjaan. Kone sanoi hyvästi ja yhtäkkiä, joku näkymätön voima oli heittänyt heidät mahalleen lumihankeen puhelinkopin ulkopuolelle.
         Seuraavana aamulla kello kuuden aikoihin Touhun ja Taatelin vuokramökin savupiipusta tuprusi savua ja sisällä paloi kotoisasti valot. Ikkunasta näkyi kaksi siisti pukeutunutta tonttua. Toinen oli pukeutunut harmaisiin farkkuihin, punaiseen paitaan, vihreään puvun takkiin ja valkoiseen kravattiin. Toinen tonttu oli pukeutunut samalla tavalla mutta hänen paitansa oli joulukuusen vihreä ja takki viininpunainen. He vetivät ruskeat nahkakengät jalkaansa, paksut talvitakit päällensä ja kaulaliinat kaulaansa.
     Tuuli ulisi tallustajien korvissa ja yritti ottaa mukaansa kartan kulkijan kädestä. Pakkaslumi narskui kenkien alla. He saapuivat Joulukyläntie 1. Keskellä tonttia oli mökki, jonka ikkunasta heijastui lämmin takkatuli. Touhu veti kartan takataskuun ja työnsi kitisevän metalli portin auki. Ovikello soi ja oven avasi pirteä punaiseen pukeutunut tonttu. Hän näytti olevan yli 30 vuotias, mutta iloinen ja onnellinen elämäänsä. Hänen hymynsä huokui sitä ainakin. Nainen pyysi vieraita pyyhkimään jalkansa ovimattoon. Touhu vilkaisi mattoa siinä luki isoin kaarevin kirjaimin jouluovi. Touhu oli kysymässä, mitä tämä tarkoitti, mutta nainen oli hävinnyt ja ulko ovi oli sulkeutunut Matto petti heidän altaan ja he liukuivat pitkän matkaa liukumäkeä, joka kääntyä ylöspäin ja ampaisi heidän ulos pehmeään lumikasaan. Taateli veti Touhun takin kauluksistaan ylös ja osoitti hämmästyneenä edessä avautuvaa ihmeellistä maisemaa.
      He olivat saapuneet joúlupukin kylään. Sinne ihka oikeaan joulupukin kylään. Jokaisen talon räystään reunaa pitkin kulki punainen nauha ja vihreitä koristepalloja roikkui nauhasta. Se oli ihmeellinen näky. Suoraan heidän edessään oli suuri kolmikerroksinen rakennus, mikä oli varmaan pääpaja. Touhun jalat muuttuivat spagetiksi ja Taateli raahasi hänet puiselle ovelle. Ovessa oli kiinni vanha ruosteinen hevosenkenkä, jota hän kolkutti ovea vasten. Ääni oli vahva ja kova ja se kaikui hetken. Aika tuntui ikuisuudelta ennen kun ystävällinen nainen, jonka he olivat hetki sitten tavanneet tuli avaaman oven ja pyysi heidän seurata. He kulkivat suuren pajan läpi rappusille.. Ylhäällä he saapuivat ovelle missä luki pukin toimisto. Sillä hetkellä Touhu oli pyörtyä.

     Kotiin saavuttua Touhu tuntui olevansa yhtä pihalla kaikesta kuin karhu talvesta. Hän ja Touhu olivat saaneet TYÖPAIKAN JOULUPUKIN PAJALLE ja huomenna he pääsisivät oikeasti aloittamaan työn, mutta ennen sitä heille pitäisi tulla paketti, jossa oli kaikki tarvittavat välineet ennen ensimmäistä päivää.

Sitä odotellessa!

Ninja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti