8 types of friends you have in your friend group

On se sitten talliporukassa tai jossain muussa, niin jokainen pystyy luettuaan myöntämään että tunnet ainakin yhden tällaisen tyypin :) Ennen kuin siirryn sarkastiseen esittelyyn, haluan toivottaa kaikille hyvää ystävänpäivää! Otetaan hetki aikaa ja muistutetaan ystäviä kuinka tärkeä osa he ovat sun elämää, vaikka välillä siltä ei välttämättä tunnu, läheiset pitää sut kasassa ja tukee sua.

Ei sovi unohtaa myöskän isompia ystäviä♡

joskus voi vähän hemmotella itseään... ja ystävänpäivä on juuri
 täydellinen tekosyy sille:D

8 types of friends everyone has in their group

1. Somettaja
Nyt tarkoitan niitä, joilla on puhelin KOKOAJAN kädessä. Olette yhdessä jossain nauttimassa ihanasta päivästä ja sitten tämä yksi istuu siinä ja kuvaa snäppiin sitä tai minne nyt kuvaakin, silleen "no girl, no", samalla se onnistuu olemaan myös buzzkill, koska kuka haluaisi puhua asioista sillein että joku kolmasosa puoli kuulee ne.

2. Arkisto
Tämä tyyppi muistaa kaiken tärkeän, tarkoitan kaiken! Jotenkin kaikki asiat teidän porukassa kulkeutuu sille ja kun sitä tarvitaan, tämä neropakkaus avaa suunsa ja päivittää kaikki ajan tasalle!

3. Hemmoteltu kakara
Tarkoitan nyt sitä henkilöä, joka vetää herneen nenään pienimmistä asioista ja marssii pois paikalta tai siitä joka kehuskelee asioistaan tai sitten sitä joka kertoo pitkän listan asioista, mitä haluaa ja tulee samaan eikä oikein ymmärrä pienien asioiden tärkeyttä. No niin, voit nyt myöntää että tiedät sen tyypin myös...

näitä ihania Vilman ottamia kuvia lauantailta tullaan vielä näkemään ja paljon :)

4. Taikuri
Kaikki tietää sen tyypin joka onnistuu kaikessa, vetää 10 kuin hihasta vaikkei edes lukisi kunnolla kokeisiin tai vetää aina nappiin kaiken vaikkei edes kunnolla riittänyt. Okei, kyllä ne treenaa ja lukeekin varmasti niihin vähän, mutta ei se siltä vaikuta ja aina silti onnistuu.

5. Myöhästelijä
Se joka on aina "on the way" vaikka oikeasti se ei ole vielä edes lähtenyt, joten odotat 15-30 minuuttia ennen kun se ilmestyy paikalle ja laittaa hevoselleen kamat päälle...

6. Hukassa
Pakko myöntää, että olen aika usein tämä... Eli jos pitää suunnistaa tai jotain muuta, tällä tyypillä ei ole mitään hajua missä ollaan tai mihin suuntaan pitää mennä ja suunnistuksessa kierretään suurin piirtein ympyrää, kun lähdettiin väärälle maastopolulle :D

Vielä yks kuva, että varmasti tulee nälkä teille :)

7. Inspiraatio
Rohkaisija ja tuki, joka laittaa sut menemään ulos sun mukavuusalueelta ja kokeilemaan uusia asioita ja näkemään asiat eri tavalla. Se joka auttaa huomaamaan asiat, jotka muuten olisivat voineet valua ohi ja tsemppaa yrittämään kovemmin vaikkei treenit onnistukaan.

8. Peilikuva
Hyvä tai huono asia on se, joka tuntee sut paremmin kun kukaan muu, välillä jopa paremmin kuin itse tunnet itsesi. Nostaa sut murheiden yläpuolelle tai murehtii sun kanssa. Joskus voi myös olla että huomaamatta alatte kopioimaan toisianne ja tekemään asioita samalla tavalla.

Silti jokainen näistä on sun hyviä ystäviä, etkä haluaisi olla ilman niiden päivittäisiä piristyksiä, joten ottakaa tää huumorilla ja nauttikaa teidän jokaisesta ihanasta ainutlaatuisesta ystävästä :D Nimittäin  kukaan meistä ei ole täydellinen ja kaikilla on hyviä ja huonoja puolia. Loppuun vielä
 hyvää ystävänpäivää!

Nuori nousija- ehdokkuus ja pakkasenergiaa!

Olette te kyllä aikamoisia! En olisi ikinä uskonut, että olisin saanut ääniä ja päässyt "Nuori Nousija"- palkinnon ehdokkuuteen. Olen vieläkin todella hämilläni, että miten ja mitä... Kilpailu tulee kyllä olemaan tiukkaa, nimittäin samassa luokassa ovat ehdokkaina myös Raketilla kuuhun, Koukussa viiteen askellajiin ja Eläimet sydämessä- blogit.

 Sattumoisin aamulla avautui juuri äänestyksen toinen osa eli siitä eniten ääniä luokissa saaneet saavat sitten itse palkinnon Helsingin Horse Fair- messuilla, joten käykää äänestämässä suosikkiasi olisi se sitten tämä blogi *vink vink* tai joku muu :) 

 Iso kiitos kaikille, jotka ovat käyneet äänestämässä meitä jokainen ääni merkitsee ♡

ÄÄNESTYKSEEN

Hyvistä ja kauniista talvikeleistä pitää tietenkin nauttia, kun ne ovat vihdoinkin tänne saapuneet. Kerhojen kanssa käytiin pulkkamäessä ja tallilla ollaan hiihtoratsastettu ja lumilinnakin rakennettu pienempien ja vanhempien tallilaisten kanssa (näistä huveista löytyy pätkiä ig:stä) Ja tietenkin on tullut räpsittyä paljon lumikuvia ja menty kentälle rallittelemaan!

Mikä onkaan ihanampaa kuin päästä rallittelemaan lumiselle kentälle ihanalla mustalla hulmuharjaisella Ainolla. Vielä lumisadekin pääsi saapumaan paikalle ja muutti hetkestä vielä ihanamman. 

Guess who was back in business? :D

Valmennuksen alussa tänään päätettiin mennä hoitamaan alkulämppä ulkona kentälle, jonka jälkeen käveltiin maneesille ja aloitettiin itse hyppääminen. Heti hyppäämisen aloitettua huomasin, että Aino ei ollut ihan sama hevonen kuin mihin lopetimme viime kerralla, nimittäin vanha Aino oli tullut takaisin. Tällä tarkoitan sitä luikertelevaa ja epävarmaa Ainoa, joka ei meinaa ottaa sisäpohjetta ja testailee kokoajan. Ei siinä mitään ongelmaa ollut piti vain saada ratsastettua Ainoa niin kuin olen ennenkin ratsastanut ja hommat alkoivat sujua. 

Alkuun tultiin diagonaalilla estettä ja puomia ja sen ympärille lähdettiin rakentamaan rataa. Lopuksi mentiin 70-80cm rata, jossa oli 7 estettä ja yksi niistä oli sarja. 

Tauko Ainon kanssa menosta ei välttämättä ole parantanut Ainon menoa vaan ainakin hyppääminen on mennyt toiseen suuntaan, mutta omalla kohdallani se toi aivan uudenlaista puhtia menoon, joka oli vähän hukassa yhdessä vaiheessa. Ei meidän paras tunti todellakaan nimittäin niin kuin sanoin jouduin paljon rohkaisemaan Ainoa ja tukemaan, mutta olen kerrankin tyytyväinen menoon... Pikku asioita pitää korjata ja uskoakseni meno näyttäisi sitten jo paljon paremmalta! 

Kuolaintuntuma- hevosen suun terveydestä huolehtiminen

Perehdyin suuressa huomiossa olleisiin kuolaimiin ja niistä mahdollisesti hevoselle aiheutuneisiin vaurioihin. Ymmärrän asian mainiosti ja olen lukenut tästä oikein hienoja postauksia ja artikkeleita, joissa asiaa lähestytään monilla eri tavoilla. Jonka takia mielestäni asiaa pitäisi pohtia myös siltä kantilta, että miten sitten huolehtia hevosen suun terveydestä kun kuolaimia käytetään.

Omasta mielestäni kuolaimet ovat hyödylliset, mutta ilman ratsastajaa eivät ne aiheuta vaurioita. Nimittäin kuolaintuntuma on herkkä ja tarkka asia ratsastajan ja hevosen välissä. 

Tavoitteena on tietenkin, että ratsastaja pystyy ratsastamaan kädet hiljaa paikoillaan. Se ei ole koko totuus kumminkaan, käsien on oltava paikoillaan suhteessa hevosen suuhun. Kuolaintuntuman tulee säilyä tasaisena myös ohjasotteissa, jotka tulee tehdä joustavasti ja pehmeästi ilman nykimistä, vetämistä tai muuta epätasaisuutta.

 Hyvät ohjasavut hevonen tuntee suussaan kuolaimen tasaisena, pienenä siirtymisenä johonkin suuntaan. Hevonen pyrkii asettamaan päänsä ja kehonsa keskelle kuolaintuntumaa, jolloin se tuntee tuntuman kevenevän ja taas jäävän vakaasti paikoilleen. 

Hevosen tulee voida siis luottaa suussaan rauhallisesti lepäävään kuolaimeen ja sitä ohjien välityksellä piteleviin ratsastajan käsiin. Tietenkin toteutus on hankalampaa kuin sen kirjoittaminen tähän, mutta senhän takia me kaikki opetellaan ratsastamaan ja tulemaan mahdollisimman hyväksi ratsastajaksi.




Miten huolehtia hevosen suun terveydestä?
Toinen tärkeä asia on poskihihnan sopiva kireys niin, että kuolain pysyy samassa kohdassa. Yleinen termi tai muistutus varmaan monelle tuttu on, että kahden sormen väljyys. Tällä tarkoitetaan kahta normaalikokoisen miehen sormea, joka tulee ottaa huomioon, nimittäin Suomessa suurin osa harrastajista on naisia ja lapsia.

No, miten voidaan sitten pitää parempaa huolta hevosen suun terveydestä ettei näitä vaurioita tulisi niin paljoa tai ollenkaan.
Parhaimpiin vinkkeihin kuuluu että huolehtii hevosen säännöllisestä hammashuollosta ja pyytää vaikka vielä eläinlääkäriä tarkastamaan että hevosen kielelle on riittävästi tilaa. Nimittäin kuolaimille ei ole hevosen suussa luonnostaan paikkaa vaan kuolain vie tilan kieleltä. Eläinlääkärien raporttien mukaan hyvä kielelle jäävä tila olisi ainakin 1,5 cm.

Nuoren hevosen hampaiden kunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää, niitä ei saa päästää huonoon kuntoon. Esimerkiksi ravihevosilla tuossa alle viiden vuoden iässä on usein meneillään tärkeimmät kilpailuvuodet, eikä silloin kaivata ylimääräisiä ongelmia", Eläinlääkäri Leena Karma huomauttaa.

Itse olen lukenut tässä Eurodressage.com:ista laajan ja perinpohjaisen artikkelisarjan, jonka voit käydä lukemassa myös tästä Eurodressage- noseband specials, valitettavasti löysin tekstin vain englanniksi enkä tiedä onko sitä käännetty edes kokonaan suomen kielelle. Kiinnostava teksti ja suosittelen luettavaksi kunhan vain kielitaidot riittävät!

Lisää tietoa hevosten hampaiden hoidosta:

Hevosen hammashoito

Viimeiset hetket äänestää - ketkä palkitaan HHF:n blogiexpossa?

Helsingin Horse Fair messut lähestyvät hurjaa vauhtia ja samoin blogiexpo, joka järjestetään sen yhteydessä. Niin mikä? Blogiexpo on siis hevosalan bloggaajien verkostoitumis- ja palkitsemistilaisuus, jossa on tarkoituksena saada hevosblogeille uutta nostetta.

Näillä maaliskuisilla messuilla 2-4.3 esiintyy paljon muutakin kuin vain blogit, nimittäin tulet näkemään myös laajan kirjon hevosroduista ja jännittäviä hetkiä kilpailu kehässä. Joten eiköhän merkata kalenteriin päivämäärä ylös ja osteta liput samalta istumalta? :D

Hain itse messuille bloggaajapassia ja toivon mukaan pääsen itse myös tätä hauskuutta seuraamaan ja tietysti teille sieltä raportoimaan! Viime vuonna messuille meno oli tarkoituksena, mutta emme valitettavasti ehtineet siellä piipahtaa, joten jos tämä vuosi olisi sitten se vuosi jolloin pääsen katselemaan ja kiertelemään ympäriinsä.

Oletko menossa tänä vuonna Horse Fair messuille Helsinkiin 2.-4.3?

Vähän sneakpeak luultavasti uuden bannerin kuvista ;)

Vaikka jossain kategoriassa voitto vielä tällaiselle pienemmälle blogille on aika iso haave, voihan sitä yrittää tavoitella aina, vai mitä? Joten teidän avulla tämän blogin olisi mahdollista päästä mukaan äänestykseen edes yleisöäänestykseen pääseminen olisi iso juttu, mutta niin kuin sanoin se on isoa haaveilua. Tänä vuonna yleisölle äänestettäväksi on 7 kategoriaa, jotka ovat:

• Positiivinen erottuja – vuoden 2017 aikana postauksillaan muista erottunut bloggaaja.
• Nuori nousija – paras alle 18-vuotiaan blogi. 
• Vuoden hype – paras yli 18-vuotiaan blogi.
• Vuoden ratsastusblogi – ratsastusaiheita kirjoittava blogi. 
• Vuoden hevosharrastusblogi – muut lajit, kuin ratsastus. 
• Visuaalisin blogi – parhaimmat kuvat, ulkoasu sekä kuvitus.
• Vuoden vitsiniekka – eniten huumoria sisältävä blogi.

Äänestämään

Mielestäni sopisin parhaiten vuoden ratsastusblogiksi tai nuoreksi nousijaksi. 14- vuotiaana hypeen mahdollisuutta ei ole, enkä harrasta mm. vikellystä, joten hevosharrastusblogikaan se ei voisi olla. Erottujaksi tai vitsiniekaksi en myöskään itseäni kutsuisi, mutta mistä sitä tietää teidän mielipiteestä. Onneksi äänestys on auki vielä 3 päivää, joten ehdit käydä äänestämässä jos et ole vielä käynyt! 

Iso kiitos vielä kaikille, jotka mahdollisesti äänestivät minua/blogiani!

Järki päähän: Ratsastuskypärän tärkeys!

Ratsastajan tärkein varuste... KYPÄRÄ. Sen kuuluisi jokaisen tietää ja sitä myös käyttää. Lähiaikoina olen törmännyt yhä enemmän kuviin ja videoihin, joissa ratsastajilla ei ole kypärää. Niin hyppäämisessä, ilman satulaa menossa, maastoilussa... Ei näin!

Yksikin kuva on mielestäni liikaa, vaikka ymmärrän kyllä että kuvan, jossa auringonlaskun edessä laukkaavan hevosen selässä istuvan ratsastajan päähän ei välttämättä sovi kypärä visuaalisen silmän mukaan, olisi kyllä todella fiksua kumminkin laittaa se päähän. Onneksi ja ei onneksi suurin osa näistä on ollut ulkomailla asuvia eli ehkä ainakin Suomessa asuvat ratsastajat ovat tajunneet kypärän todellisen tärkeyden! 

Silti sen pitäisi mielestäni olla jokaisessa maassa yhtä tärkeässä roolissa, nimittäin nämä 500 kg painavat hevoset, jos se edes riittää omistavat oman tahdon ja voivat yhtäkkiä päättää lähteä alta. Ne ovat eläimiä ja niillä omat vaistot, tahdot ja ajatukset. Ulkomailla varmasti on myös paljon fiksuja ratsastajia ja suurin osa käyttää kypärää ratsastaessa, joka on todella hieno asia! Vaikka suurin osa käyttää pitää asiaa levittää, jotta myös ne ratsastajat, jotka eivät käytä laittaisivat tämän yhden turvavarusteen päähänsä, joka mahdollisesti pystyy pelastamaan ihmisen hengen! Onneksi nykyään on internet ja tätä tärkeää asiaa levitetään ja viedään eteenpäin.

Kuva: Hööksin sivuilta

Kun puhuin kuvista ja videoista ilman kypärää en tarkoita nyt mm. rippikuvia hevosen kanssa, joissa seistään paikoilleen vaan hyppykuvia nurmikolla ilman kypärää yms. Sanoisiko niitä nyt action kuviksi eli missä on liikettä ja paljon eikä kuvaus sessiota rauhassa turvallisesti. Ehkä ymmärrätte pointtini tässä. Jos ette ole huomanneet niin onhan mm. Hööksinkin kuvastoissa ratsastajilla kypärät päässä.

Täs kuvassa näkyykin mun VG1 kypärä, mihin oon ihan rakastunut :D

Tässä pätkä hymy. fi kirjoitetusta Saara Auvisen onnettomuudesta

"Onnettomuudesta on siis kulunut kolme vuotta. Nykyään 25-vuotias Saara Auvinen oli tuona elokuisena päivänä kouluttamassa nuorta hevosta, joka syystä tai toisesta säikähti ja heitti Saaran katapulttina maahan kovalle hiekkakentälle.
– Putosin alaselän kautta suoraan niskalleni ja löin takaraivoni. Mahdollisesti sain myös kaviosta iskun vasemmalle puolelle päätä. Kypärä meni takaa rikki, ja ilman sitä olisin varmasti kuollut. Olenkin tehnyt kypäräkampanjaa marraskuusta lähtien."

Tässäkin tämä hyvin tarpeellinen varuste nimeltä KYPÄRÄ pelasti hänet ja hän on alkanut jakamaan tätä tärkeää asiaa eteenpäin. Vaikka meillä tämä asia olisi halussa, levitetään ja muistetaan siitä kaikkia! Itse olen tippunut monta kertaa ja olen 100% että ilman kypärää olisi käynyt todella huonosti, joten onneksi sellainen on suojaamassa kallista pääkoppaa.
Loppuun vielä muistakaa, että kypäriin on tullut uudet standardit ja VG1 -merkintä on EU-komission suositus, mutta ei vaatimus. Näiden uusien standardien mukaisissa ratsastuskypärissä on parempi vastus teräviä objekteja vasten, parempi sivusuoja sivulta tulevaa iskua vasten ja suurempi suojapinta-ala, joka ei häiritse kuuloa. 

Mikä kypärä sinulla on? Onko se suositusten mukainen ja hyvässä kunnossa?

Ulkopuolisiin Ainolla!?

"Uusi vuosi, uusi minä" hokee aika moni, kun uusi vuosi vierähtää. Sama vanha virsi :D omalla kohdallani se ei tule olemaan ihan näin. Viime vuosi oli henkisesti ylä ja alamäkiä ja opin paljon vaikken sitä tajunnutkaan ja aion jatkaa samaa rataa, mutta vähän eri tavoitteilla ja eri tavalla ! Koska tavoitteita pitää olla, ne auttavat tavoittelemaan eteen ja ylöspäin :D 

Viime vuoden tavoitteistani selviydyin hienosti *taputus selkään* ja vaikkei siinä todellisuudessaan ollut edes puolet niistä mitä päähän loin. Pari juttua jäi, kuten kuvakilpailu tänne blogiin, mutta sellainenkin tullaan saamaan tänä vuonna :) 

haha xD löysin hirveen tb kuvan Lyyli aikoihin! Oi että ♡

TAVOITTEET 2018

Blogi:

Joulukalenteri 2018

Innostamaan muita tavoittelemaan omia haaveitaan

Haastepostaus yms

Ratsastus:

Hypätä enemmän hyviä ja puhtaita ratoja treeneissä (ja kisoissa)

Saada henkisiä onnistumisia ja kokemuksia

Kehittää omaa ratsastusta, niin koulussa kuin esteillä

Käydä Ainon kanssa ainakin yksissä koulukilpailuissa

Minä:

Saada lisää itseluottamusta

Unohtaa ajatusten luomat paineet 

Päivitellä aktiivisesti ig:seen ja blogiin 

(menkää seuraamaan @teamdreamcastle)

Valokuvaus:
Yritä opetella kuvan muokkausta
Harjoittele hämäräkuvausta
Etsiä kuvia ja yritä uudelleen toteuttaa ne

 Tulevan vuoden suunnitelmat eivät ole minulle yhtään varmat hevospuolella, en tiedä aionko edes kilpailla vaikka tykkään siitä tai jos aion, onko se välttämättä Ainon kanssa vaikka haluaisin sen olevan. Paljon mietittävää ja pohdittavaa, mutta aion pitää teidät kyllä ajan tasalla näistä ja TOIVOTAAN että tämä kelkka kääntyy ylämäkeen ja alkanut vuosi olisi minun ja Ainon vuosi! Jos se on sitten edes Aino... :)  

Hyvää alkanut vuotta!

Ps. Jos teillä on ideoita mitä haluaisit lukea tänä vuonna tai jotain muuta, kerro se niin voi hyvinkin olla että se toteutuu :) Lukisin mielelläni teidänkin ajatuksia!

2017 review

2017 oli muutosten vuosi, paljon ehti tapahtua vaikka en sitä heti tajunnutkaan. Tänään teen rewriten hevosvuodesta 2017 enkä rewind niinkuin Youtubessa tehdään. Joten eiköhän aloiteta, koska meillä on 365 päivää jäljellä :D

Tammikuu:

Vuoden alussa treenasin vielä Joukolla ja mentiin kisoissa 60 cm luokkia kisoissa (hoidin Joukoa ja Moita). Useimmiten kisoissa tuli ainakin 1 kielto, vaikka harjoitukset menivät hyvin. Aina välillä kuulin tämän "Jouko ei ole hyppyhevonen". En kuunnellut vaan halusin näyttää muille että Jouko osaa ja pystyy, sillä ei vain ollut tarpeeksi uskallusta mennä. Tammikuussa menin myös ensimmäisiä kertoja Ainolla. Aino oli juuri alkanut käymään tunneilla eli hän uusi tuntsari. Aio oli enemmän käynyt aikuisilla ja kuuluin suht ensimmäisiin juniori/ lapsi tuntiratsastajiin, jotka sillä menivät. Aino oli tosi erilainen Joukoon verrattuna eikä osannut vielä kaikkea kovin hyvin, mutta olin onneksi mennyt samanlaisilla nuorilla ennenkin. Tammikuussa kävin myös Lontoossa perheeni kanssa, josta voit selata ottamiani kuvia täältä.

Helmikuu & maaliskuu:

Helmikuussa aloin jo kehittämään kuvaa Ainosta ja minusta ratsukkona ja Salla (valmentaja) oli alkanut vinkata vähän siihen suuntaan. Aloitin käymään valmennuksissa Joukolla ja mentiin meidän isoin rata 75-85 cm yms. Kiellot ja epäröinti alkoi vähentyä ja suunta oli parempaan päin. Kisoissa tosin meni huonosti ja vaikka sain mennä esteet loppuun asti tuli hylkäyksiä. Ennen kisoja päätin, että jos hylkäys tulee, on aikaa jatkaa eteenpäin Joukosta koska olin saavuttanut sen kanssa jo tavoitteeni. (saanut epäröinnin pois ja kuorittua pienen hyppyhevosen) Valmentajalle tästä olin sanonut ja teimme päätöksen, että etsitään uusi "kisahevonen".

Huhtikuu & toukokuu:

Huhtikuun alussa menin Ainolla vakituisemmin ja Aino oli tullut jo enemmän tunti käyttöön. Kehityttiin Ainon kanssa alussa aika nopeasti ja ilmeisesti valmentaja oli samaa mieltä koska pääsin heti Ainon kanssa menemään 60-75 cm esteitä. 

Kesäkuu & heinäkuu:

Yksi hauskimmista kesän kohdista oli tyttöjen kanssa reissu ulkopuolisiin kilpailuihin (Aino, Lotta ja Mirka). Aino (puhun nyt hevosesta) meni tunneilla kivasti, mutta kun olin saanut sen liikkumaan myös paremmin halusin että pääsemme siihen menoon kokoajan, joten aloin kasaamaan itselleni ajatuksia liikaa. Kesäkuussa olin myös esteleirillä Solsikessa, jonka jälkeen minulla oli vielä yksi normaali ratsastustunti ennen kuin hevoset lähtivät ansaitulle kesälomalle. Kesäloman aikana olin myös itse lomalla Norjassa, mistä voit lukea lisää tästä ja siellä kävimme mm. issikkamaastossa. Vähän ennen Norjan reissua onnistuin myös taittamaan nilkkani lepo kuntoon, mutta kärsivällisyys palkitsi ja se ei hirveästi vaivannut Norjan reissun menoa.

Elokuu & syyskuu:

Ensimmäinen päivä jatkuivat taas normaalit ratsastustunnit, koko elokuun menin Ainolla (oman muistin mukaan) ja tuntui että tämä kuukausi oli kokonaisuudessaan tähän mennessä kaikista paras, en sählännyt enää omiani ja olin saanut tasoitettua ratsastusta. Elokuun lopussa aloimme hypätä uusia maastoesteitä, joka oli tosi kivaa ja osittain pelottavaa. Huomasin että vaikka se oli mukavaa ja hauskaa, menen mieluummin ei kiinteitä esteitä, varsinkin jos korkeus nousee. Syyskuun vierähtäessä päätin, että menemme Ainon kanssa kenttäkisoihin ja valmentajan vastaus tähän oli, että eiköhän tämä ollut jo tiedettävissä. Pieniä pelkoja oli, koska nämä olisivat Ainon ensimmäiset kisat, mutta yritin karistaa ne ajatukset pois niin nopeasti kuin ne tulivatkin. 

Syyskuu oli treenaus kuukausi, mentiin maastoesteitä, koulua, maastoesteitä ja sitä rataa. Valmennukset menivät oikein hienosti, tosin yhden loppupuoliskolla kävi pieni vahinko, mikä olisi voinut pilata suunnitelmat... Onneksi ei, vaan parin päivän liikuntakielto vain vei sen pois. Syyskuussa tarinani ilmestyi hevoshulluun, mikä oli aika ihana juttu myös! 17. päivä olivat kenttäkilpailut, joista voit lukea lisää täältä! Kisojen jälkeen treenaaminen jatkui normaalisti ja yksi parhaista valmennuksista koko vuonna oli tällöin.

Lokakuu & marraskuu:

Kuukausi alkoi heti koulukisoilla, mitä ennen oli vähän ongelmia peruutuksessa yms. Ne eivät onnistuneet niin hyvin kuin olisivat nimittäin radan keskellä tapahtui sähläys kohtaus molempien puolesta. Lokakuun lopussa oli estemestaruudet, mitkä menivät mielenkiintoisesti. En nimittäin vieläkään osaa selittää niitä, mutta tässä postauksessa kerroin niistä vähän. Marraskuussa olivat sitten vuoden viimeiset kisat (harjoituskisat) missä menin varmuuden vuoksi kaksi luokkaa. Kisarata oli varmaan yksi ärsyttävimmistä, mitä olen kisoissa mennyt. Loppu marraskuun menin Ainolla ja saatiin hyviä valmennuksia ja parannettua omaa ratsastusta. 

Joulukuu:

Joulukuussa menin vähän muillakin hevosilla kuin Ainolla niin valmennuksissa kuin koulutunneilla. Menin kyllä Ainollakin, mutta en niin paljon kuin ennen joka oli ihan hyvä, että pääsen keskittymään kokoamaan enemmän omaa ratsastustani. Joulukuussa oli myös paljon hauskoja hetkiä kuten kaikki joululaulujen saattelemana menneet tunnit. Laskettelureissun jälkeen oli vielä viikko aattoon ja sitten koitti odotettu aattoaamun hoitajien maasto.

Vaikka vuosi ei näin kirjoitettuna vaikuta hirveältä muutosten vuodelta niin siltä se kyllä tuntui. Alkuvuodesta alle tuli uusi hevonen, jonka nappeja ja muttereita vieläkin ihmettelen ja sitten oma pääni sekoitti menoa ja ajatukset olivat liian monimutkaisia minun suoritettavaksi, joka ajoi minua hermoromahduksen partaalle aina välillä. Kisoista ei mitään käteen jäänyt paitsi kokemuksia (harjoituskisoissa kaikki saivat ruusukkeen), koska sählättiin siellä yhdessä Ainon kanssa ihan turhia. Vuoteen mahtui myös paljon hetkiä niin huonoja kuin hyviäkin. Mutta tämä vuosi on opettanut minulle paljon niin pitkäpinnaisuutta ja kärsivällisyyttä, mutta myös paljon malttia. Itse valitsin Ainon, joka ei ole ihan helpoimmasta päästä. Mutta kyllä me sinne sijoille jossain vaiheessa kavutaan! Tänä vuonna ollaan kehitytty todella paljon vaikka en sitä itseä tajua ja se jatkuu. Ehkä 2018 on meidän vuosi!

Sain ihan liikaa kivoja raketti kuvia yöllä :D

Kiitos teille tästä vuodesta ja nyt siirrytään 2018 vuoteen jatkamaan tätä matkaa yhdessä! Hyvää uutta vuotta!

Ninja & Aino