maanantai 2. huhtikuuta 2018

Hevoskerhon veto in real life - salainen unelmani?


Lastenohjaaja, vetäjä, tukihenkilö, mitä ja mikä onkaan oikeasti hevoskerhon ohjaaja?
Kerhon vetoon kuuluu paljon muutakin kuin aiheiden läpikäyminen vaikkei sitä heti tulisi ajatelleeksi.


Hevoskerhon vetäminen on aina ollut pieni unelmani, jota en monelle ole kertonut. Olen pienempänä ja vähän vanhempanakin suunnitellut kerhokertoja vaikken vetäjä silloin ollutkaan. Pari vuotta taakse päin olisin päässyt vetäjäksi, mutta olin silloin vielä liian nuori iältäni koulutukseen. Joten tuolloin haave jäi sivuun ja vähän unohtui, jos totta puhutaan.

Viime vuonna uudella tallilla minua kysyttiin tähän rooliin ja olin vihdoinkin tarpeeksi vanha käymään koulutuksen, joten haave toteutui. Kerhon vetoa on takana jo puoli vuotta tai vasta puoli vuotta, se on ollut hauskaa ja kivaa, mutta on siinä myös omat hankaluudet.

Ideana on pitää hauskaa,
 monipuolisesti ja turvallisesti.

Jokainen kerholainen on erilainen samoin kuin jokainen vetäjä, joten meidän on yritettävä pitää kaikki kiinnostuneena vaikkei asia kaikkia kiinnostaisi. Pitää miettiä ja suunnitella yhdessä mitä tehdään ja leikitään vai askarrellaanko. Kaikkea mahdollista millä innostaa ja piristää oppimaan vähän samalla meiningillä kuin futiskerhossa. Ajan löytäminen suunnittelulle voi olla hankalaa, mutta pitää muistaa että sen aika ei ole ainakaan samana päivänä kuin kerho on :D


Opittava aihe, aikalisä* ja liikkuminen.
 Useimmin ajattelen mitä itse olisin halunnut leikkiä ja tehdä ja mitä teimme itse kerhoaikoina ja niin päin pois.*eli aiheeseen liittyvä asia joka näkyy jokapäiväisessä omassa elämässä esim. jos käydään tallin sääntöjä niin aikalisä voisi olla sovitusta kiinni pitäminen.

 Vetäminen 
ei itsessään ole 
hankalaa

Ohjauksen ja opettamisen lisäksi on luotava turvallinen ja mukava olo kaikille ja saada kaikkien yhteispeli toimimaan. Voi käydä niin, että kaikki kerholaiset ovat ystäviä toistensa kanssa joten hyvä yhteishenki pysyy yllä ilman ristiriitoja, mutta jos näin ei ole se on meidän tehtävä. Tietysti jokaisen erilaiset luonteen piirteet pääsevät välillä nousemaan pintaan, osa on ujompia ja toiset vilkkaampia. Silti yritämme aina saada jokaisen kuuluviin ja näyttämään taitonsa.


Aina välillä vetäminen ei välttämättä innosta, mutta silti aina sinne lähden ja hetken päästä huomaankin hymyn huulilla. On kuitenkin palkitsevaa nähdä kerholaisten kehittyvät ja kasvavat niin henkisesti kuin taidoissaan. Ja samoin me vetäjät, onnekkaana voin sanoa etten kivempia vetäjä kavereita olisi voinut toivoa.

"Mikä on hankalinta vetämisessä?"
 Mielestäni vetäminen ei itsessään ole hankalaa vaan se, että osaa käyttää ajan tärkeisiin asioihin ja kertaa itsekin aiheen ennen opettamista. Mutta henkilökohtaisesti hankalinta on ollut oppia kaikkien nimet, vieläkään en välttämättä muista kaikkien nimeä ensimmäisellä arvauksella, nimittäin kerholaiset vaihtelevat ja osa käy aina vain välillä (selityksiä, selityksiä).
Saan tämän ehkä kuulostamaan helpolta, sitä se ei aina ole enkä aina onnistu kaikessa, mutta tärkeintä on unohtaa ongelmat ja oppia mokailuista.
Vetämisen ansiosta olen saanut lisää rentoutta ja itsevarmuutta esitelmien pitämiseen, joka ei ikinä ole pahitteeksi. Uskallan kyllä puhua mutta voin alkaa helposti jännittämään jolloin kiihdytän puhumista (puhun normaalistikin aika nopeasti).  

Haluatko sukeltaa kulissien taakse? Teamdreamcastlen instastoryyn päivittelen usein lauantaisin, joten käykää kurkkaamassa :D

2 kommenttia:

  1. Tää oli kyllä mielenkintoinen aihe postata! Itsekin olen vetänyt aikoinaan heppakerhoa, enkä kyllä olisi keksinyt tällaista postausideaa aiheesta! Hyvin samoja asioita kuitenkin nousee päähän, kun miettii tätä aihetta :D Olihan se vetäjänä toimiminen kivaa, mutta vei aikaa ja nuo omat haasteensa toki olivat.

    VastaaPoista
  2. hyvä kuulla etten ole ainoa vetäjä joka kamppailee/ on kamppaillut näiden asioiden kanssa ja kiitos ihanasta palautteesta :)

    VastaaPoista