HorseFair weekend

Messukausi on avattu Helsingin Horse Fair- messujen, GoExpon ja Kamera & Kuva messujen puitteissa viime viikonloppuna. Olin tänäkin vuonna hyvin onnekas ja sain messuille liput ilmaiseksi ja pääsin myös arpomaan seuraajien kesken niitä, onnittelut vielä voittaneille toivottavasti teilläkin oli mukava messu kokemus!

Lähdettiin Miran kanssa aamujunalla Helsinkiin ja saavuttiin sopivasti paikalle seuraamaan kouluratsastuksen vapaaohjelman loppua. Ennen expo alueen ihmisryntäykseen hyökkäämistä, katsoimme vielä vauhdikkaan jousiammunta esityksen, jossa oli mukana todella suloinen islanninhevonen. Puodeista ei löytynyt tällä kertaa mitään ostettavaa vaikka moni tuote miellytti silmää. Mira piti myös huolta siitä, että en ostanut mitään koska rehellisesti en tarvinnut mitään. Dressage-puoti oli yksi lemppareista, koska tuotteet olivat niin siististi ja ilmavasti aseteltu, että niitä pääsi tutkimaan ilman että tarvitsi ahtautua ihmisten välistä :D
 Vielä ennen esteluokkien alkua kävimme syömässä kebabit ja pyörähtämässä yläkerran kamera puolella. Tarkistutin siellä kameran kennon puhtauden ja iloiseksi yllätykseksi se oli hyvin puhdas. Seuraavan tunnin istuimme peput penkissä katsoen esteluokat (100 cm ja 120 cm), jotka menivät hyvin nopeasti ohi, joten meille jäi vielä reilusti aikaa käydä GoExpon puolella tutustumassa. Sitten olikin aika lähteä hiipimään kohti junaa, jossa istuimme oikein mielellämme nimittäin väsymys alkoi pikku hiljaa jo painaa. Ilmeisesti olemme jo niin vanhoja että tarvitsemme päiväunet :D

GoExpon puolella kun kiipeilimme huviksemme, törmäsimme pisteen pitäjään joka kertoi meille hauskan näköisestä tapahtumasta, joka on vähän saman tyylinen kuin Väriestejuoksu, mutta samaan aikaan hyvin erilainen; Toughest- esterata. Valitettavasti emme itse pääse tapahtumaa katsomaan tai osallistumaan nimittäin olemme Ypäjällä kenttäkisoja järjestämässä seuran kanssa! Käykää kurkkaamassa silti heidän nettisivunsa tästä

Messut olivat täynnä hauskoja hetkiä ja noloja hetkiä. Kuten se, että kamera tietämykseni ei selvästi riittänyt kuvaamista pidemmälle. Kun kävimme tarkistuttamassa, tarvitseeko kennoni kennonpuhdistuksen ja myyjän kysyessä asiallisia kysymyksiä siitä olenko milloin kennoa puhdistanut ym, jouduin nolona myöntämään että en tietääkseni kertaakaan ja olin hyvin epätietoinen kaikesta kennon liittyvästä :D Nyt ollaan kokemusta rikkaampi ja tietävämpi nimittäin opimme Miran kanssa paljon arvokas tietoa kennoista.

Kaikki kuvat c. Ninja H

Hevospuolen expo oli mielestäni parempi kuin viime vuonna, mutta ohjelmaa tuntui olevan huomattavasti vähemmän Ajalin-areenalla (pääareena) kuin viimeksi ja luokissa oli vähänlaisesti osallistujia, mikä oli harmi nimittäin olisimme mielellään katsoneet enemmänkin ratsukoita. Messut olivat tästä huolimatta kuitenkin onnistunut reissu ja odotan innolla, mitä he ovat ensi vuoden messuille keksineet :D Seuraavat messut ovat sitten Tampereen Hevoset- messut huhtikuussa, ketkä teistä on tulossa sinne?

Tässä vielä pari kuvaa mitä otin puhelimella päivän aikana, näitä löytyy lisää instagramin kohokohdista (@teamdreamcastle), käy samalla kurkkaamassa viime vuoden messupostaus tästä ;)

Review 2018

Tuntuu, että viime vuosi suhahti silmissä ohi. Siihen kuului niin hyviä kuin huonoja hetkiä, joten palasin ajassa taaksepäin ja kokosin pienen tiivisteen vuodesta.

k e v ä t

Vuosi vaihtui vähän surullisin merkein, nimittäin Viuhti piti lopettaa ja haudata. Se on vieläkin hankalaa tajuta saati kirjoittaa siitä, mutta yritän saada kirjoitettua ja tehtyä Viuhdista postauksen tänne. Tammikuuta kuitenkin piristi tyttöjen kesken mökkireissut ja Taitaja- kilpailut! Helmikuussa lähdimme perheen kanssa laskettelureissuun Vuokattiin urheiluopiston puitteisiin, jossa viikko kului pakkasen ja lumen parissa. Maaliskuun alussa suuntasin Helsinkiin Horse Fair messuille ja parin viikon päästä lähdimme Ruotsiin vähän hengähtämään ennen kuin kuukausi vaihtui. Palasimme lahden toiselta puolelta sopivasti, nimittäin olin sen jälkeen viikon Laurellilla tetissä, joka oli ihan hauskaa, mutta palasin mieluusti takaisin koulun penkille lepäämään. Maaliskuussa avasin myös kilpailukauden ja menin Rinsulla puhtaasti 80cm, aika ei riittänyt sijoitukseen, mutta rata oli siisti. 

k e s ä

Toukokuu toi tullessaan myös lämmön ja tämä onnekas onnistui saamaan kunnon juntti raidat siivotessaan ja pestessään ikkunoita. Eikä niiltä vältytty nimittäin samana viikonloppuna suuntasimme helteen ympäröimänä Ypäjälle kenttäkisoja järjestämään, joka oli kyllä ihan super hauska kokemus. Koulu loppui ja kesä vihdoin ja viimein alkoi, joka tarkoitti myös että pääsin aloittamaan kesätyöt! Olin tallilla hommissa kaksi viikkoa kesäkuussa ja tuntui, että aika meni tosi nopeasti nimittäin hommia riitti. Menimme myös ottamaan kauan haaveiltuja mekkokuvia Ainon kanssa, jotka onnistuivat yllättävän hyvin. Naapuriin tuli myös hetkeksi aikaa vierailu Santsi (koiranpentu), jonka kanssa puuhailin paljon ja sitten olikin jo Nitro Nationalsit Alastarolla eli EM kisat, jotka olivat surullisesti viimeiset kisat mitä Alastarolla pidettiin. Onneksi mentiin niin päästiin viimeistä kertaa nauttimaan Alastaron puitteista.

Heinäkuu alkoi ihanasti auringon lämmössä ja niin alkoivat kesäleirit, joita olin ohjaamassa. Tallihommien keskellä kävin kavereiden rippijuhlissa, uimassa ja ties mitä. Kun sain kesätyöt taputeltua päätökseen suuntasimme yhdessä perheen kanssa meidän tavanomaiselle kesäreissulle Hankoon ja ai että se oli ihanaa. Sitten olikin jo aika palata koulun penkille ja aloittaa peruskoulun viimeinen luokka aste. Motivaatio oli vähän hukassa, mutta pikkuhiljaa sekin alkoi nousemaan nimittäin reissu häämötti jo nurkan takana. Kesän aikana olin myös monissa kilpailuissa kisahoitajana eikä kovin montaa vapaata viikonloppua ollut, mutta se ei haitannut nimittäin harvoin tykkään olla tekemättä mitään ja nämä reissut olivat super hauskoja. Treenailin kesällä vaihtelevilla ratsuilla, joihin kuului Aino, Rinsu ja Vertti.

s y k s y

Syyskuussa lähdettiin karkuun Suomesta kahdeksi viikoksi Usa:n eastsidelle, jossa kierreltiin ympäriinsä. Matkakertomuksen toinen osa tulee ensi kuussa, joten käykää lukemassa ensimmäinen tästä ;) Lokakuussa mulla oli tetti, jonka vietin tallilla. Viikko sujui todella nopeasti ja olihan se hauskaa. Vähän ennen syntymäpäivääni oli koulukisat, joihin osallistuin vähän huonolla treeni pohjalla Ainon kanssa, ne eivät menneet mitenkään kehuttavasti mutta olimme kumminkin sijoituksissa kivasti keskellä. Sitten alkoi ihanasti syysloma ja synttärit tulivat ja menivät ja lähdimme viikonlopuksi Helsinkiin Hihs:siä katsomaan ja shoppailemaan. Kauden viimeiseen kilpailuun osallistuin Rikulla ja mentiin 80cm, joka meni hyvin yhdestä puomista huolimatta. Kävin myös pariin otteeseen Olivian kanssa maastoilemassa ihanissa ruska maisemissa ja parissa hallikisoissa groomin merkeissä.

t a l v i

Marraskuussa osallistuttiin tyttöjen kanssa uudestaan Taitaja9 kilpailuun ja päästiin ykköspaikalta aluefinaaliin Lahteen. Marraskuun tet-viikon olin Cubuksella ja onnistuin saamaan flunssan ja seuraavat viikot menivät sitten kuumeessa ja niistäessä. Kuumepäivien välissä yritin päästä ratsastamaankin ja aloin hyppäämään Rikulla enemmän. Joulukuu aka stressi kuukausi blogin ja koulun puolesta alkoi hyvin nopeasti ja vaikka tekemistä riitti aivan liikaa olin innoissani ostamassa joululahjoja ja koristelemassa taloa. Joulukalenterin kanssa tuli hankaluuksia, koska tulin kipeäksi enkä päässyt tallille kuvaamaan luukkuja etukäteen. Noh niistä selvittiin jotenkin ja sitten olikin jo joululoma! Joka tarkoitti jouluaattoa, joulumaastoa ja kaikkia muita aktiviteetteja. Joulun alla ja uutena vuonna hoidin ystävieni hevosta, joka oli niin herttainen tapaus. Uutena vuonna meille tuli ruotsalaisia kavereita ja muita tuttuja kylään. Vuosi vaihtui lumisateen saattelemana hyvässä seurassa.

Vuosi oli aika tekemisen täyteinen, yritin saada tiivistettyä kaiken, mutta unohdin varmasti paljon kivoja muistoja ja hetkiä. Omalla hevospuolella oli paljon mutkia ja töyssyjä, mutta niistä ollaan päästy jo jotenkin yli. Vuoteen on mahtunut paljon uusia ystävyyksiä ja toinen toistaan hienompia kokemuksia, mistä olen niin kiitollinen ja iloinen. Kiitos kaikille hauskasta ja tapahtumarikkaasta vuodesta.

Start of 2019

Uusi vuosi, uudet kujeet vai miten se meni! Pieni tauko joulukalenterin jälkeen teri terää nimittäin nyt kirjoittamiseen on tullut taas uutta intoa ja odotan innolla mitä tuleva pitää! Samaa fiilistä jatkamalla aion taas kerätä itselleni tavoitteita jota yritän tänä vuonna tehdä, new year new me meininki :D Ei vaan, mutta nyt esittelen 2019 tavoitteet:

- ota ilo irti pikku asioista äläkä murehdi
- opettele luottamaan itseesi enemmän
- kehitä omaa ratsastusta, niin koulussa kuin esteillä

- päivittele ig hyvälaatuisia kuvia aktiivisesti

- puhtaita ja siistejä ratoja

- kokeile siluetti kuvien ottoa

- käy kuvaamassa ulkopuolisia kisoja

- osallistu ainakin yksiin koulukisoihin
- yritä onnistua pitämään bullet journalia koko vuosi
- panosta lukioon syksyn alkaessa
- harjoittele hämäräkuvausta (mm. maneesi)

Jostain syystä en keksinyt hirveästi tavoitteita tulevalle vuodelle, mutta onhan tässäkin jo jotain. Näen kuitenkin tärkeämpänä pitää hauskaa ja yrittää parhaani vaikkei se helppoa ole. Tiedän että luvassa tulee olemaan hauskoja hetkiä niin huonojen välissä, mutta niistä kerron lisää jatkossa koska kaikkea ei voi paljastaa kerrallaan :)
Mitä te odotatte tulevalta vuodelta?

Happy Holidays - luukku 24

Hyvää joulua kaikille! Merry Christmas!

Vihdoin ja viimein on odotus tullut päätökseen ja on aika avata joulukalenterin viimeinen luukku. Vuosi on ollut mitä ihanin ja joulukuu pitkästä aikaa myös jouluisin nimittäin maata koristaa ihana lumikerros ja taivaalta leijuu hiljalleen lisää lunta.

Aattoaamu alkoi aikaisella herätyksellä nimittäin suuntasin tallille joulumaastoon ja aamutallia auttamaan sen minkä vain ehdin. Pääsin ystäväni kyydillä, mutta menimme vasta 8.20 aikoihin, joten emme valitettavasti ehtineet aamussa auttamaan. Hoidin siinä Jaskaa ja laitoin valmentajalle seuraavan maaston vetohevosen valmiiksi. Osallistuin itse jälkimmäiseen maastoon jonka lähtö oli 10.30 ja matkaan lähdin luottohevosella Ainolla. 

Tonttujoukot selkään ja rekiretki alkakoon!

Kävelimme rantaa pitkin ja nautimme ihanasta auringon noususta niinkuin kuvasta näkyy. Tästä jatkoimme eteenpäin ravilla ja kun vastaan tuli hyvä pohja niin laukkasimme. Sen jälkeen suunnistimme alikulun kautta metsään, jossa ei enää laukkaamaan pystynyt, koska pohja oli huonossa kunnossa. Nautimme ihanasta kelistä ja kauniista Aulangon metsästä, ennen kun palasimme takaisin tallille. Hoidettiin hepat pois tarhoihin ja sitten lähdin itsekin kotiin, missä odotti joulupuuro.

Ilta sujui aika perinteisesti syödessä kinkkua ja salaattia (hassu fact minusta, me ei oikein kukaan tykätä joululaatikoista tai muista niin syödään kinkun kanssa kreikkalaista salaattia :D), lahjoja avatessa, saunassa ja pelaten lautapeliä joululaulujen soidessa. Kiitos kaikille ystävilleni ja vanhemmilleni ihanista lahjoista!

Ja tietysti iso kiitos teille, jotka olette jaksaneet seurata joulukalenteria. Pahoittelen toteuksesta varsinkin loppupuoliskon. Minulla oli suunniteltuna kaikennäköistä hauskaa ja mielenkiintoista puuhaa, mutta nuha pilasi sen nimittäin en päässyt toteuttamaan niitä. Pari niistä kuitenkin tulee keväällä ihan omana postauksena, koska en malta odottaa ensi jouluun :D Joulukuvien saattelemana hyvää joulua kaikille!

Hyvää joulua!
God jul!
Wesołych Świąt!
Joyeux Noël
Feliz Navidad!

Merry Christmas!

Christmas pictures, take two - luukku 23

🎶 Oh baby, all I want for Christmas is you...🎶

Niinkuin jo mainitsin otimme myös toisen kerran joulukuvia. Omalla kohdallani keli oli jo hämärtynyt siitä kun aloitimme, mutta niistä tuli kumminkin ihan hyviä ja valoisia. Aino oli tällä kertaa paljon mukavampi käsitellä eikä kuolaa tullut niin paljon ja onnistuin itsekin hymyilemään ja onnistumaan suurimmassa osassa. 

Lisää huomenna ;)

Kuvasimme ensin Kertun ja tässä pari lempi otostani mitä sain heistä. Tämän jälkeen otimme Martasta ja Helgasta ja sitten oli minun vuoroni. Olin tässä vaiheessa jo niin jäässä vaikka olin pukeutunut lämpimästi, että toivoin vain että en näyttäisi kuvissa jääpalikalta. :D

Varusteet kunnossa - luukku 21

Nahkavarusteiden hyvänä pito on samaan aikaan hauskaa ja työlästä varsinkin kura, sade ja pöly kausina eli oikeastaan koko vuoden ympäri, joten tässä vähän vinkkejä varusteiden kunnossa pitoon, putsaukseen ja säilytykseen.

Nahka tarvitsee hoitoa säännöllisesti. Irtonainen lika olisi hyvä pyyhkiä nihkeällä jokaisen käyttökerran jälkeen. Tärkeintä olisi ettei nahka pääsisi kuivumaan ja kuivumisen myötä halkeilemaan ja/tai haperoitumaan. Hiki, tiesuola, liian kuiva tai liian kostea säilytystila ja lika kuluttavat nahkaa. 
Muutaman kerran vuodessa täydellisesti läpikäydyt varusteet lisäävät turvallisuutta. Samalla voi tarkistaa kaikki tikkaukset, solkien paikat, leiffit ja tarvittaessa vaihtaa rikkoutuneet osat. Jos nahka on tervettä, yleensä tikkausten korjaaminen/korjauttaminen riittää, ja riittävän ajoissa tehty nousee valjaiden käyttöikä ja turvallisuus samalla.

Nahka on luonnontuote, joten kannattaa suosia nahkasaippuoita ja valjasrasvoja, jotka ovat vain luonnontuotteista tehty. Joissain satula-/nahkarasvoissa ja -saippuoissa on mm. silikonia tms. aineita jotka lisäävät kiiltoa, mutta usein käytettynä voi lopputulos ollakin täysin päinvastainen. Silikoni tms. synteettiset aineet imeytyvät nahan huokosiin tukkien ne ja heikentäen ajan saatossa nahan kuntoa. Laadukkaat luonnontuotteet eivät ärsytä ihoa, eivätkä jätä nahan pintaa tahmeaksi.

Pesussa voi käyttää rättiä, pesusientä ja hankaliin paikkoihin, tai erityisesti punottuihin varusteisiin pehmeää hammasharjaa. Varo naarmuttamasta tai rikkomasta nahan pintaa. Saippua kannattaa pyyhkiä mahdollisimman huolellisesti pois ja antaa nahan hieman kuivua vesipesun jälkeen ennen rasvaamista tai öljyämistä. Rasvaa ja öljyä tulee laittaa niin paljon kuin nahka sitä imee ja ylimääräinen pyyhitään rätillä pois. Pinta ei saa jäädä märän tai tahmean, mutta ei myöskään kuivan tuntuiseksi. Erittäin kuivan nahkaosan voi laittaa myös öljyyn likoamaan. Liottaa kunnes nahka ei enää ime enempää öljyä, pyyhkien ylimääräiset huolellisesti pois. Jos nahka on päässyt kuivumaan ja halkeilemaan sen kestävyys ei tule enää olemaan sama kuin ehjällä nahalla, hoitotuotteista riippumatta.

Suitsien syvä putsaus kannattaa aloittaa irrottamalla suitsien osat toisistansa ja puhdistamalla kaikki nahkaosat kevyesti kostutetulla sienellä, jossa on hieman satulasaippuaa. Mikäli käytät glyseriinisaippuaa, kostuta saippua ja käytä kuivaa sientä. Tämän jälkeen annetaan nahan kuivua ennen kuin se rasvataan tai öljytään ja kiillotetaan soljet ja puhdistetaan kaikki reiät. Odotellessa kannattaa myös liottaa kuolaimet lämpimässä vedessä, että kaikki liat irtoavat ja lopuksi tietysti koota suitset, ettei seuraavalle napsahda tämä hommakseen.

Nahkaiset varusteet olisi ideaaleinta säilyttää ilmavassa  +15 tilassa n. 45% kosteudessa ja suoralta auringonvalolta suojattuna. Käyttämättömät nahkavarusteet olisi hyvä pyyhkiä nihkeällä ja rasvata tasaisin väliajoin kuten kerran vuodessa. Liian kuivassa säilytystilassa nahka kuivuu ja haperoituu, liian kosteassa homehtuu. Homehtuminen on hyvin yleistä jos käytetään huonolaatuisia valjasrasvoja, rasvaa jätetään liikaa nahan pinnalle pesun jälkeen tai varusteita säilytetään pitkiä aikoja likaisina. Pinnassa oleva home ei ole vaarallista, sen voi pestä satulasaippualla pois, mutta jos homeen annetaan muhia pitkään, tai pinta on käsittelemätön, home pääsee nahkaan heikentäen sitä merkittävästi. 

Hyviä putsaus tuotteita löydät mm. Hööksin ja Horzen sivuilta. Itse käytän Hööksistä ostettua satulasaippuaa ja Horzen valjasrasva, jotka ovat osoittautuneet oikein hyviksi.

Backup pictures - luukku 20

Joulukuvat kuuluvat aina joulukuun bucket listiin, mutta koska Suomen säästä ei ikinä ole selvyyttä otimme tänä vuonna itse asiaa kahteen kertaan joulukuvia.

Joulukuun toisena viikonloppuna oli kaunis lumipeite, mutta se suli pois nopeasti sateiden takia. Tällöin emme kuvia ehtineet ottamaan, mutta olimme jo sopineet 15 päivän kuvauspäiväksi. Tällöin maata ei kuitenkaan koristanut lumipeitettä, mutta päätimme silti ottaa koska emme tienneet tuleeko lunta enempää ennen aattoa. Kaikki muu oli tummaa ja synkkää paitsi maa joka oli huurteessa pakkasesta. Hätä keksii keinot ja otimme kuvia valkoisen seinän edessä. 

Tausta toimi, asut valmiina ja kamera ladattuna.

 Kaikki hevosten kanssa kuvia ottaneet varmaan tietävät, että asiat eivät silti aina suju käsikirjoituksen mukaan. Aino oli hyvin kärsimätön eikä jaksanut poseerata, mutta kuolasi senkin edestä. 

Saimme pari onnistunutta otosta, mutta suurin osa oli kuitenkin roskiskamaa. Tämä johtui siitä, että emme saaneet Ainon huomiota herätettyä tai itse olin säätämässä jotain :D Lopputuloksena oli kaiken kukkuraksi kuolattu paita, mutta kuvien eteen pitää uhrautua :D