Seuranestemestaruudet 30.10

Hei! Edellisistä kisoista lähdimme suoraan ilman niiden välissä treenaamista niin seuraaviin kisoihin, joissa menimme myös 40cm. 

Mirka sitten räpsäisi tällaisen suloisen kuvan meistä kun odotettiin siellä ulkona kylmässä
pisteitä ja palkintojen jakoa, joihin ei päästy (hyvin vietetty 20min)

Jouko oli verryttelyssä tosi laiska ja kielsi kerran pelottavan näköiselle okserille, Hui! Muut hypyt sujuivat mallikkaasti paitsi laiskuuden puolesta. Radalle sitten.

 Olin kolmantena lähdössä ja muistelin rataa odottaessani, sitten koitti vuoroni. Radalle päästyämme Jouko vaikutti jo vähän pirteämmältä. Alku meni hyvin, jouduin pidättelemään Joukoa aika paljon, koska Joukolla on tapana kieltää jos kiihdyttää itse esteelle ja halusin ottaa varman päälle. No, sitten tultiin pelottavalle okserille vähän nousi tuskanhiki kun lähestyttiin. Ratsastin Joukoa reippaasti eteenpäin ja Jouko hyppäsi yli kuin vanha tekijä. Siinä vähän naureskelin hiljaa mielessäni ja jatkoin rataa. 

Pääsimme puhtaan radan! Siihen on hyvä lopettaa kausi. Olen ylpeä hyvin Joukosta vaikka ei parasta mahdollista aikaa saatu <3

Ensi kertaan!

PS. huomatkaa uusi banneri!

Ninja

It´s time to say good bye...

Noin kuusi viikkoa sitten jouduin luopumaan yhdestä rakkaastani, joka pääsi laukkamaan vihreimmille niityille. RIP Liina. Liina olit rakas ja ihanin vuokrahevonen, mitä olen ikinä saanut. Teit kaikkesi, että olisin onnellinen ja yritit aina parhaasi.

Ensimmäisen kerran, kun näin sinut tiesin, että juuri sinut haluan vuokrahevosekseni. Olit niin utelias ja pirteä ja sinun silmäsi olivat niin lumoavat. Ensimmäinen ratsastus sinulla jännitti minua hirveästi. Kun harjasin sinua tönäisit minua pehmeästi, mutta samalla rohkeasti ja huoleni lähtivät pois. Ratsastaessani pellolla sinulla tuntui kun menisimme pilvien päällä. En ollut ikinä ratsastanut niin kiltillä, ainutlaatuisella ja kuuntelevaisella hevosella. Aluksi pelkäsin ravata sinulla, koska ravisi oli niin ylöspäin ponnahtavaa, mutta samalla eteenpäin pyrkivä. Joten menimme liinassa. Kuukauden päästä siitä menimme jo yksinäisesti ja ilman satulaa. Kesän tulen kävimme pitemmillä maastoreissuilla. Niityllä laukkasin ensimmäistä kertaa sinulla ja se oli ihanaa. Teimme kaikkea hauskaa yhdessä. Näyttelyt joihin osallistuimme jäivät välistä, mutta tärkeämpi olet sinä ja olen sinulle niin kiitollinen kaikesta.

Olimme mökillä silloin kun sain tiedon lopetuksestasi enkä millään päässyt sanomaan sinulle hyvästejä, mutta ei se mitään ainakaan sinun ei tarvinnut nähdä minun itkevän. Olen onnellinen ettei sinun tarvinnut kärsiä vaan sait kuolla onnellisena ja hyvässä kodissa. Enkä ole siitä enää surullinen, koska ajattelen, että et haluaisi minunkaan olevan surullinen.

 Muistan aina sinut ja sinulla tulee aina olemaan erityinen paikka sydämessäni.

Rakkaalle Liinalleni terveisiä niityille sinne taivaaseen. Olet rakas ja kiitos kaikesta.

~Ninja